Rolling release vs stable release, siinäpä kysymys vasta-alkajalle. Linux-maailmassa on pääasiassa kahdenlaisia distroja, on ns. rolling release -distroja ja ns. stable release -distroja. Tässä tekstissä paneudun hyvin kevyesti niiden eroihin, sillä uuden linux-käyttäjän on syytä tietää muutama asia näistä ennen heittäytymistä rolling release -distron pariin.

Stable release

Stable release -distron tunnistaa versionumeroinnista, sillä jokainen uusi versio on selkeä päivitys edelliseen ja nämä päivitykset tulevat sykleittäin esimerkiksi puolen vuoden välein. Etuna näissä distroissa on se, että esimerkiksi uuden kernelin päivitykset on tarkastettu bugien osalta paremmin kuin rolling release -distroissa, eikä loppukäyttäjä joudu murheisiin päivityksen jälkeen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki bugit olisi karsittu pois, mutta kun uusi kernel-versio on julkaistu, niin siitä muutama kuukausi eteenpäin tutkimisaikaa bugien varalta on paljon.

Vaikka tämäkin distrotyyppi saa päivityksiä käytännössä koko ajan ennen seuraavaa isoa versiomuutosta, ovat nämä päivitykset kuitenkin usein pienimuotoisia. Jos ajatellaan distrojen metusalemia Debiania, sitä käyttäessäni päivityksiä tuli harvakseen, eli n. viikon tai kahden välein jotain hyvin pienimuotoista, mutta Debian tunnetaankin distroista vakaimpana ja se viilaa jokaisen päivityksensä siten, ettei siitä aiheudu murhetta loppukäyttäjälle. Fedora kulkee taas kehityksen kärjessä ja siihen tulee päivityksiä muutaman päivän välein, mutta siitä huolimatta Fedora on hyvin vakaa, eikä minulla ole kertaakaan Debiania tai Fedoraa käyttäessäni ollut distrosta itsestään johtuvia ongelmia.

Näissä distroissa käyttäjän maailma ei kaadu siihen, että jättää päivityksen tekemättä viikon, kahden tai muutaman verran.

Rolling release

Rolling release -distroihin tulee päivityksiä koko ajan ja se on niiden hyvä ja huono puoli. Hyvänä puolena on se, että tällainen distro on koko ajan kehityksen kärjessä, sillä esim. kernelin uutuudet tulevat yleiseen jakeluun jo noin viikossa tai kahdessa. Se on näiden distrojen huonokin puoli, sillä uusien juttujen testausvaihe on todella lyhyt ja tiheän kamman läpi pääsee kaikesta huolimatta käyttäjien elämään vaikuttavia käpyjä. Tosin hyvänä puolena on taas käyttäjäkunnan laajuus, jolloin käpyt hoidetaan hyvin nopeasti pois kuljeksimasta, joskin aloitteleva käyttäjä on siinä vaiheessa jo ihan nesteessä, kun kone ei toimi, eikä käyttäjä osaa ratkaista ongelmaansa.

Vaikka käsitykseni mukaan suurin osa rolling release -distroista onkin Arch-pohjaisia distroja, on tässäkin asiassa distrokohtaisia eroja. Arch päivittyy koko ajan ja Arch itsessään on aivan kehityksen kärjessä, mutta jokaisella Archiin pohjautuvalla jakelulla on kuitenkin omat politiikkansa päivitysten suhteen, ja esim. Manjarolla on jonkunlainen viive päivitysten lisäämisessä distroonsa – tosin Manjarolla on käsitykseni mukaan muita ongelmia, eivätkä ne liity Archiin tai päivityksiin. Olen itse käyttänyt Archiin pohjautuvaa Endeavour OS:ia jo jonkun aikaa, enkä ole joutunut vielä kertaakaan vaikeuksiin päivitysten kanssa, vaikka niitä tuleekin koko ajan.

Rolling release -distroja pitää oikeasti päivittää koko ajan, sillä päivitysten ajantasaisuus on a ja o distron toimivuudelle, ja esim. kahden tai kolmen viikon väli päivityksissä voi rikkoa distron. Syynä tähän on se, että päivitysten välillä erilaiset tiedostojen väliset riippuvuudet voivat muuttua ja yksi väliin jäänyt päivitys on juuri se, jossa riippuvuudet muuttuvat ratkaisevasti. Itse päivitän koneeni päivittäin, enkä vielä ainakaan ole joutunut taikinoimaan ongelmien kanssa ja olenkin ymmärtänyt, että Endeavour on suhteellisen vakaa distro etenkin jos muistaa pitää päivitykset ajan tasalla.

Lopuksi

Uudelle käyttäjälle stable release on turvallisuudessaan ja ennakoitavuudessaan parempi kuin rolling release. Kääntöpuolena tässä tietysti on se, ettei käytössä ole kaikkein uusimpia virityksiä, mutta juuri linuxin pariin tulleelle tämä on murheena yksi pienimpiä, sillä tutustumisvaiheen turvallisuus on olennaista uudelle käyttäjälle. Kaiken kaikkiaan on melkeinpä sama, mitä distroa käyttää, sillä n. 90-95 % distroista tottelee samoja periaatteita ja enemmänkin kyse on siitä, mitä distroltaan haluaa, mutta siitä huolimatta kannattaa alussa jättää hyppäämättä heti syvän päädyn syvimpään osaan. Omalla kohdallani arvostan käyttöliittymän nopeaa toimintaa, ja vaikka ero onkin pieni Fedoran ja Endeavour OS:in välillä, juuri se pieni ero painoi vaakakupin Endeavour OS:in puolelle (ja se, että Archin puolella on kaikki kiva saatavilla heti ja helposti ilman ylimääräisiä kikkailuja – riskit huomioiden).