Windowsiin verrattuna Linux antaa käyttäjälleen täydet mahdollisuudet muokata käyttöjärjestelmäänsä täysin oman halun mukaan. Tämä voi tuoda mukanaan vauhtisokeuden ja uusien käyttäjien kohdalla järjestelmän kosahdus tapahtuu yleensä ennemmin kuin myöhemmin., uskokaa minua, olen kokemusasiantuntija. Tämän artikkelin tarkoitus on valaista hieman yleisimpiä riskejä, joita uusi linux-käyttäjä kohtaa. Joten: älä tee näin linuxissa.

Kokoaikainen järjestelmänvalvojana toimiminen

Windows-käyttäjä on tottunut siihen, että hänellä on koneensa täysi käyttöoikeus ja ohjelmien asennus toimii painamalla ”Kyllä”-nappia järjestelmänvalvojana toimimiseen ohjelmaa asentaessa. Linux toimii eri tavoin ja kysyy järjestelmänvalvojan salasanaa aina, kun ollaan menossa konepellin alle esim. juurikin ohjelmia asentaessa.

Tämä saattaa tuskastuttaa uutta käyttäjää ja houkutus toimia koko ajan järjestelmänvalvojana on suuri – olen nähnyt monen vasta-alkajan toimivan näin ja näin olen toiminut joskus itsekin. Järjestelmävalvojan salasana kuitenkin varmistaa koneen turvallisuutta, eikä pahantahtoiset koodarit pääse sotkemaan asioita ihan suoraan, sillä heidän pitää ensin löytää järjestelmänvalvojan salasana. Jos toimit koko ajan järjestelmänvalvojana ja joku pääsee koneellesi sinä aikana, on tunkeutujalla täydet valtuudet tehdä koneellasi mitä haluaa.

Älä siis toimi järjestelmänvalvojana koko ajan, vaan käytä pääkäyttäjän oikeuksia vain silloin kun niille on tarvetta.

Sudotus eli pääkäyttäjänä toimiminen

Juurihakemisto, eli root, on paikka, jossa työskennellessä tulee olla erityisen varovainen. Root sisältää kaiken tiedon, jota koneesi tarvitsee toimiakseen ja rootissa virheen ei tarvitse olla iso, kun se aiheuttaa mahdollisesti suurtakin vahinkoa. On tilanteita, jolloin rootissa pitää käydä tekemässä jotain, sinne pitää siirtää jotain tai sieltä pitää siirtää jotain kotihakemistoon, eli homeen, mutta kaiken tämän voi tehdä kotihakemistosta sudottamalla kertaluonteisesti.

Älä siis sudota harkitsemattomasi.

Ohjelmien lataaminen ja asennus

Linux-käyttäjällä on joskus suuri houkutus asentaa erilaisia ohjelmia, sillä ne ovat ilmaisia ja niiden saatavuus on helppo. Tässä piilee kuitenkin riski, sillä niiden alkuperä tai sisältö voi olla kyseenalainen ja pahimmassa tapauksessa niiden turvallisuus ei ole sit, mitä pitäisi.

Toinen epävarma asennuslähde on ohjelman valmistajan lataussivu, sillä ohjelman tai ohjelmistovalmistajan tuote ei välttämättä ole testattu juuri asennettavalle distrolle ja ohjelma ei välttämättä toimi kunnolla tai ollenkaan. Esimerkiksi Nvidian ohjaimia ohjeistetaan monesti ladattavaksi suoraan Nvidian sivuilta, mutta etenkin niiden kanssa on hyvä olla varovainen ja ladata ohjaimet suoraan distron reposta tai flathubista.

Älä siis asenna ohjelmia, joiden alkuperästä et ole varma.

Komentorivi

Monesti tulee katsottua erilaisia ohjevideoita esim. Youtubesta, jossa tubettaja käyttää terminaalia ja suorittaa erilaisia komentoja tietynlaisin lopputuloksin. Tässä piilee esim. sellainen riski, että pienikin kirjoitusvirhe komennon syntaksissa voi aiheuttaa suurtakin tuhoa kokeilijan koneella. Näin ollen käyttäjän on syytä tietää, mitä komentoja komentorivillä suorittaa. Täysin sama pätee netin ohjeiden sokeaan leikkaa/liimaa -menetelmään.

Älä siis anna koneellesi komentoja, joiden toimintaa et tunne.

Varmistustallennus

Tietokoneen käyttäjän on syytä pitää varmistustallennus ajan tasalla käyttöjärjestelmästä riippumatta. Tällöin pahimman skenaarion yllättäessa on aina olemassa varmuuskopio, josta tilanteen voi palauttaa räjähtämistä edeltäneeseen tilanteeseen. Aiemmassa kirjoituksessani mainitsin pistetiedostotm jotka sisältävät asennettujen ohjelmien asetukset ja jos muuta ei varmista, niin nämä on syytä ottaa talteen määrävälein. Itselläni menee .config-hakemisto puolen tunnin välein pilveen ja koko ajan alakerrassa sijaitsevalle NAS:ille, joten pahimman skenaarion sattuessa saan palautettua kaiken ennalleen parissa tunnissa sisältäen käyttöjärjestelmän uudelleenasennuksen. Koko järjestelmän kattava snapshot on hyödyksi silloin, kun aletaan asentaa Linuxia Windowsin rinnalle dual-boottina, jolloin Linux ottaa vallan tietokoneen käynnistyksessä ja tässä vaiheessa on aina olemassa riski, että jotain menee pieleen. Kun snapshot on otettu juuri ennen linux-asennusta, voi snapshotista palauttaa juuri sen hetken tietokoneella, jolloin snapshot on otettu.

Linuxille on saatavana useita ohjelmia, jotka tallentavat levykuvan joko manuaalisesti tai määrävälein automaattisesti, joten niitä kannattaa hyödyntää, jolloin pahimman skenaarion toteutumisen jälkeen voi palauttaa tapahtumaa edeltävän tilanteen 100 % tarkkuudella. Levykuva on syytä tallentaa aina ennen isompien muutosten tekemistä, jolloin tilanteen voi palauttaa helposti muutosta edeltävään ajankohtaan. Kokemusasiantuntijan roolissa voin sanoa, että aloitteleva linux-käyttäjä munaa kunnolla kerran tai kaksi ja asentaa munauksen jälkeen järjestelmänsä uudelleen.

Älä siis tuudittaudu aiheettomaan turvallisuudentunteeseen.

”Poista ranskan kielipaketti”

Linuxin alkuaikoina oli olemassa komento ”sudo rm -rf /”, joka poisti aivan kaiken alkaen ihan juuresta, eli lopputuloksena oli varsin tyhjä kovalevy. Tämän komennon antamisen jälkeen linux asennettiin uudelleen, sillä mitään ei ollut enää tehtävissä.

Hauskuus komentorivillä annetuissa komennoissa on se, että komennon liput voi antaa yleensä missä järjestyksessä haluaa ja tällöin edellä mainitusta komennosta saadaan ”sudo rm -fr /”. Tuo ”fr” muistuttaa luonnollisesti lyhennettä Ranskasta ja sen kielipaketista ja nyt vasta-alkaja voi mennä täydellisesti retkuun. Nykyään tuolla komennolla on antamisen jälkeen muutama varmistava kysymys, että haluaako käyttäjä oikeasti edetä komennon kanssa ja varomaton käyttäjä vastaa herkästi ”kyllä” kaikkiin kohtiin ja sen jälkeen peli on selvä.

Älä siis poista ranskan kielipakettia tällä tavoin.

Arch-linux

Tämä ei sinäänsä ole puhtaasti älä tee tätä -aiheeseen liittyvä, mutta jotta vasta-alkajan linux-kokemus olisi mahdollisimman myönteinen, ajattelin mainita tästä kaikesta huolimatta.

Aloittelevan linux-käyttäjän kritiikki on usein aika olematonta ja vasta-alkaja pyrkii noudattamaan samoja toimintaviivoja toiminnassaan kuin kokeneemmat käyttäjät. Moni suosittelee Arch-linuxia tai sen johdannaista, mutta vasta-alkajan on syytä olla varovainen ennen kuin yrittää asentaa Archia. Arch-linuxilla ja sen johdannaisilla on omat hyötynsä, mutta niitä hyötyjä tarvitsevat vain harvat verrattuna normaaliin käyttöön, ja moni linuxia työkseen käyttävä käyttääkin esimerkiksi Debiania, Fedoraa, Ubuntua tai Linux Mintiä, sillä ne katsotaan vakaudeltaan Archia paremmiksi.

Lopuksi

Uuden linux-käyttäjän kannattaa olla varpaillaan uuteen käyttöjärjestelmään tutustuessaan. Vainoharhaiseksi ei ole syytä alkaa, vaan terve harkinta pelastaa monelta kämmiltä. Kämmejä tulee vääjäämättä, niille ei voi mitään, mutta kämmit opettavat myös parhaiten. Linux poikkeaa Windowsista kaikin puolin, eikä Linuxin opettelu tai ymmärtäminen ole aina helppoa, mutta työ ja tuska palkitsevat aika nopeasti. Ja aina kannattaa muistaa se, että linuxin asentaminen on nopeaa, kunhan .config on tallessa, eikä kaikkea tarvitse säätää uudelleen alusta saakka.