Linuxin käytön aloittaminen voi tuntua vaikealta, mutta kun siinä pääsee liikkeelle, on hyvä pitää mielessä joitain perusasioita. Suomen kieli lisääntyy ohjelmistomaailmassa kovaa vauhtia, mutta se ei siltikään ole valtakieli ja toisekseen käännökset englannista suomeen on usein automaattikäännöksiä ja niiden perusteella tiedon etsiminen netin syövereistä voi olla haasteellista. Samaten olemme alkaneet tottua ääkkösten ja välilyöntien käyttämiseen tiedostojen ja hakemistojen nimissä, ja siitä on Linuxia käytettäessä hyvä oppia eroon. Ajattelin helpottaa vähän aloittelevan Linux-käyttäjän polkua, ja seuraavassa on muutama Linuxin käyttöä helpottava asia.

 

Käyttöliittymän kieli

Käyttöliittymän kieli on hyvä pitää englantina, sillä silloin avun etsiminen on paljon helpompaa. Suomen kieliset linux-foorumit yms. ovat lukumäärältään vielä varsin vähäiset ja suomeksi avun löytäminen voi olla vaikeaa. Siitä huolimatta on hyvä liittyä suomalaiselle foorumille, mikäli sellainen distrollasi on, sillä Linuxiin liittyvä tietous on usein yleismaailmallista ja tietoa voi soveltaa eri distrojen välillä.

Työpöytien suhteen tilanne on sama, sillä KDE, Gnome, Xfce ja muut työpöydät noudattavat samoja periaatteita distrosta riippumatta ja niihin liittyviä ohjeita voi soveltaa distrosta toiseen vaivatta. (Pienin poikkeuksin, mutta en puutu niihin tässä kirjoituksessa.)

 

Tiedostojen ja hakemistojen nimeäminen

Tiedostojen ja hakemistojen nimeämisessä kannattaa olla varovainen, etteivät tekemäsi tiedostot sekoitu järjestelmän tiedostojen kanssa. Vaikka omat tiedostot tallennetaankin yleensä kotikansioon, on riski olemassa siitä huolimatta. Yksi helppo tapa on nimetä omat tiedostot suomeksi, sillä Linux-järjestelmissä ei ole suomen kielisiä järjestelmätiedostoja.

Toinen hyvä tapa nimeämisessä on välttää välilyöntejä ja ääkkösiä tiedostonimissä, eli esim. ”päivän jutut.txt” kannattaa nimetä tyyliin ”paivan_jutut.txt”. Syitä tähän on kaksi, ensinnäkin Linux-käyttöjärjestelmän kieli on englanti ja siksi ääkkösten toimivuus on ohjelmistokohtaista, eivätkä kaikki ohjelmat osaa lukea ääkkösiä. Toisekseen välilyöntien toimivuus on sekin ohjelmakohtaista ja esim.rsync-komento (tästä kirjoitan myöhemmin oman artikkelinsa) ei tunnista tiedostonimien tai hakemistojen välilyöntejä suoraan, vaan tällaiset nimet vaativat omat kikkansa rsyncissä. Välilyönnit ja ääkköset ovat riski toimivuudelle ja niiden käyttö vaatii erityistä huolellisuutta.

 

Mistä saa apua hädän hetkellä?

Paras paikka hakea apua on käyttämäsi distron keskustelufoorumi. Mikäli käytät jotain valtadistroista, distrolla on jo suhteellisen pitkä historia Linux-maailmassa ja siten niistä on käyttäjillä jopa vuosien käyttökokemus ja ohjeita saa helposti kysymällä. Tällaisia foorumeita ovat muun muassa Linux Mintin ja Ubuntu Suomen foorumit. Kannattaa pitää mielessä se, että Linux-maailma pohjautuu omaan työhön ja omaan tiedon etsimiseen, joten muistathan ensin tehdä oman taustatyösi kunnolla ongelmanratkaisussa. Linux-komennoista itsestään löytyy helposti tietoa käyttöesimerkkeineen, joten foorumeilla ei arvosteta puhtaasti komentojen toimintoihin liittyviä kysymyksiä.

Kannattaa pitää mielessä, että tyhmiä kysymyksiä ei siltikään ole ja tyhmä saa olla, muttei tahallaan. Useimpien valtadistrojen foorumit suhtautuvat suopeasti ja myötämielisesti aloittelijoiden kysymyksiin ja niille voi jopa olla oma keskustelualueensakin, mutta silloin kannattaa tehdä selväksi jo aloituspostauksessa, ettei löytänyt apua netistä tai kyseiseltä foorumilta. Kun kysyt apua, ole mahdollisimman selväsanainen, sillä epäselvät kysymykset eivät yleensä saa vastausta tai vastaus voi olla yhtä epämääräinen kuin kysymyksenasettelusikin.

Kirjoita vaikka kysymyksesi lopuksi vaikka ranskalaisin viivoin käyttämäsi käyttöjärjestelmä, ohjelma ynnä muu tarpeellinen tieto esim. tyyliin:

• Kubuntu 24.10
• KDE 6.2
• kernel: 6.11.4
• LibreOffice 24.8.4.2 (Flatpak)
• yms. muu yksilöivä tieto

Listassa näkyvä Flatpak on kyseisen ohjelman asennuslähde. Monesti eri distrojen repoissa on eri versioita kyseisestä ohjelmasta, jolloin ohjelman tarkka versionumero ja asennuslähde on syytä mainita, mikäli ongelma koskee jonkun ohjelman toimivuutta. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että asennuslähteitä ovat distrojen repot, Flatpak, Snap ja AppImage.

Näillä tiedoilla on usein ratkaiseva merkitys ongelman ratkaisussa, sillä voi hyvin olla, että käytät esim. ohjelman vanhaa, bugin omaavaa versiota ja ongelma on ratkaistu ohjelman uudemmassa päivitysversiossa.

Linux-komentojen suhteen netti on pullollaan hyviä ohjesivustoja. Yksi käyttämistäni sivustoista on PhoenixNAP:in sivusto, sillä sieltä löytyy kattava lista linux-komentoja. Sivuston antamat tiedot komennoista eivät välttämättä ole kaiken kattavat, mutta niiden perusteella pääsee liikkeelle ja niiden perusteella on helpompi hakea lisää tietoa eri kommenoista.

 

Lopuksi

Ongelmien ratkaisu helpottuu paljon kokemuksen lisääntyessä ja etenkin alkuvaiheessa on vaikea löytää mitään ratkaisua mihinkään. Usein ratkaisu on helppo, mutta toisinaan on tilanteita, jolloin ongelma on oikea ongelma ja silloin eri foorumien tieto tulee tarpeeseen. Tämän takia aloittelijan on syytä valita helppo distro kuten Fedora, Linux Mint tai Ubuntu, eikä hypätä suoraan syvään päätyyn ja alkaa asentaa esim. Arch-linuxia tai siihen pohjautuvaa distroa saadakseen enemmän respektiä ja tuntea kuuluvansa ns. kovien tekijöiden joukkoon, sillä perustietojen puute vaikeuttaa kyseisen distron pelkkää asentamista paljon. Arch ja monet siihen pohjautuvat distrot täytyy rakentaa käyttökuntoon pala kerrallaan ja siihen aloittelijan tietotaito tai kärsivällisyys ei yleensä riitä semminkin kun aloittelijalla ei välttämättä ole tietoa, mitä palasia järjestelmän toimivuus vaatii.