Tämä on kaikkien kysymysten äiti ja se pieni, mutta ratkaiseva tekijä siinä, onko kaikenlaisen kikkailun lopputuloksena lausahdus ”Oho!” vai totaalinen ja peruuttamaton tuho. Distroa asentaessa asennusohjelma kysyy usein käyttäjän nimen ja salasanan sekä sen, käytetäänkö pääkäyttäjälle (usein administrator) samaa salasanaa ja tähän kannattaa vastata kyllä, sillä silloin voit omalla salasanallasi käyttää sudo-komentoa ja olla hetken aikaa pääkäyttäjä. Mutta mitä tämä tarkoittaa? (Kuvat: Pixabay)

 

Normaalille windows-käyttäjälle tämä on outoa, sillä Windows ei kysele turhia oikeuksia ja salasanoja. Linux-maailma on unix-maailma, jossa käyttäjillä on eri tasoja ja eri oikeuksia ja salasanoilla haetaan pientä turvallisuuslisää.

Ajattele itseäsi autossa. Käyttäjä voi kyllä säätää kaikkea, mitä auton sisällä on, eli tuulilasinpyyhkimiä, lämpötilaa, tuuletusta, ikkunoiden asentoa jne., mutta mikään näistä ei vaikuta auton toimintaan suoranaisesti. Pääkäyttäjällä on salasanan antamisen jälkeen oikeudet avata konepelti ja puuhastella konepellin alla ja näillä puuhilla voi oikeasti olla vaikutusta auton toimintaan ja ehjänä pysymiseen. Pääkäyttäjä voi halutessaan lisätä öljyn sekaan vettä tai vaihteistoon hiekkaa ja me kaikki tiedämme, mitä se tekee autolle, tavallisella käyttäjällä näitä oikeuksia ei ole.

Tämä ero käyttöoikeuksissa on merkittävä myös tietoturvan takia, sillä käyttäjän oikeudet eivät ole riittävät suuren ja peruuttamattoman tuhon aikaansaamiseksi ja tällä on merkitystä esim. silloin, jos esim. pikkuveljesi haluaa kokeilla distroasi ja kikkailee koneellasi 6-vuotiaan innolla vähän liikaa. Toinen uhkaskenaario on se, että tietoturvasi pettää ja joku ulkopuolinen pääsee koneellesi tekemään asioitaan, mutta peruuttamantonta tuhoa ei tapahdu, koska hänen haltuunottamansa tilin oikeudet eivät riitä peruskäyttäjän tasolla oikein mihinkään.

Windows-käyttäjälle tämä käyttäjien ero ja salasanojen nakuttelu voi ensi alkuun olla vaikeaa, mutta siihen tottuu nopeasti, eikä sitä pidä pelätä. Työelämässä salasanoja pitää nakutella joka paikkaan muutenkin, joten Linux-maailma ei sen suhteen enää eroa ollenkaan siitä.

Käyttäjän ja pääkäyttäjän ero on komentorivillä annettava komento sudo ennen muita komentoja. Windowsin komentorivillä kirjoittamasi komento dir toimii Linuxissakiin listaten kyseisen hakemiston sisältämät hakemistot. Kun Linuxissa kirjoitatkin sudo dir, suoritat dir-komennon pääkäyttäjänä ja saatat nähdä paljon enemmän hakemistoja kuin tavallisena käyttäjänä. Vastaavasti jos haet koneesi tietoja komennolla dmidecode, saat peruskäyttäjänä erilaisen listauksen kuin sudolla suoritettuna sudo dmidecode. Tämä johtuu siitä, että pääkäyttäjän oikeudet ovat kaiken kattavat ja pääkäyttäjän oikeuksin näet paljon enemmän kuin tavallisena käyttäjänä. Tämä suojelee sinua itseltäsi ja pyrkii turvaamaan käyttöjärjestelmäsi terveyttä ja toimintakykyä. Sudo-komento on järjestelmän tapa kertoa sinulle, että nyt menet vesille, joissa voi olla pahoja karikkoja ja sinä laivan kapteenina olet vastuussa kaikesta.

Linuxissa on mahdollista, että myönnät itsellesi kokoaikaiset pääkäyttäjän oikeudet ja käytät järjestelmääsi koko ajan päivä toisensa jälkeen pääkäyttäjänä. Älä tee sitä. Voit käynnistää ohjelmatkin pääkäyttäjänä, mutta älä tee sitäkään, ellei ole aivan pakko, sillä esimerkiksi jos tiedostonhallinnan käynnistää pääkäyttäjänä, silloin pääsee paikkoihin, joihin ei tavallisena käyttäjänä pääse ja mikä pahinta, niissä paikoissa tiedoston tahaton siirtäminen toisaalle tai tiedoston tahaton tuhoaminen voi johtaa kallisarvoisten tietojen menettämiseen ja/tai käyttöjärjestelmäsi uudelleenasennukseen.

Sudo-komento kysyy ensi alkuu salasanaasi sudo-komennon antamisen jälkeen ja voit suorittaa antamasi komennon pääkäyttäjänä ja heti perään uuden sudo-komennon annettuasi komento suoritetaan ilman salasanan kysymistä. Sudo-komennolle antamasi salasana vanhentuu kuitenkin pian ja hetken kuluttua joudut antamaan salasanasi uudelleen. Onneksi.

Kaiken kaikkiaan käyttäjän on hyvä erottaa pääkäyttäjä ja käyttäjä toisistaan, niin teorian kuin käytännönkin tasolla, sillä tämä on ainoa oikea tapa käyttää Linuxia. Nyt olen käyttänyt termejä distro ja Linux vähän kenties väljästi, ja distro tarkoittaa valitsemaasi Linuxin jakeluversiota, kun taas Linux tarkoittaa Linux-maailmaa yleensä, sillä distrojen välillä voi olla suuriakin poikkeavuuksia, mutta Linux-maailma toimii pääsääntöisesti yhteisin periaattein.

Komentorivistä lisää osassa 4.