Distron valinnan jälkeen se pitää saada käyttöön, jotta siitä olisi hyötyä. Sinun täytyy ensin ladata kyseisen linux-distron asennustiedosto levykuvana, eli .iso -tiedostona. Pidä huoli siitä, että yksittäisen kotikäyttäjän windows-läppärin ollessa kyseessä lataat levykuvan workstation– tai desktop-version. Esimerkiksi Fedoran tapauksessa:
Iso-tiedoston lataus tapahtuu nuolen osoittamasta kohdasta.
Kun tiedosto on latautunut, sinulla on kaksi vaihtoehtoa, eli joko teet tiedostosta käynnistyvän levykuvan usb-tikulle tai käytät sitä suoraan virtuaalikoneella. Usb-tikun voit tehdä esim. Balena Etcher -nimisellä ohjelmalla (tarkemmat ohjeet esim. tästä videosta) ja tikun tehtyäsi kytket sen koneeseesi ja käynnistät koneen uudelleen. Kun kone on käynnistymässä, niin paina Esc, Enter tjms. jotta pääset käynnistysvalikkoon ja sieltä valitset käynnistyslaitteeksi usb-tikkusi. Tämän jälkeen painat Enter ja jäät odottelemaan live-levyn aukeamista. Kun distro on auennut ruudullesi, voit katsella sitä kaikessa rauhassa ja asentaa sen halutessasi koneesi kovalevylle.
Voi olla, että koneesi ei tunnista usb-tikkua käynnistyslaitteeksi. Tarkasta ensin Windowsin asetukset ja ota Bitlocker pois päältä, mikäli se on päällä. Mikäli usb-käynnistys ei vieläkään onnistu, ota koneesi Biosin käynnistysvalikosta Secure Boot pois päältä. Tämän jälkeen koneesi pitäisi käynnistyä usb-tikulta.
Virtuaalikoneessa voit käyttää iso-tiedostoa suoraan klikkaamalla ”New” ja valitset sieltä käytettävän iso-tiedoston kohdassa ”ISO Image”.
Tämän jälkeen kannattaa muistin määräksi laittaa 8 Gt, mikäli mahdollista ja näyttömuistin määräksi 128 Mt, ja tämän jälkeen voitkin käynnistää livelevysi. Distro käynnistyy ja voit sen jälkeen tutustua distroon tai asentaa sen.Asentaminen kovalevylle
Linux-distron asentaminen kovalevylle on suhteellisen helppoa. Helppoa se on silloin, kun asennat täyden asennuksen ja annat asennusoohjelman deletoida kaiken kovalevyllä olevan, minkä jälkeen asennusohjelma tekee työtään kysellen sinulta kaikkea alkaen aikavyöhykkeestä ja näppäimistöstä. Tässä vaiheessa tehdyt virheet voi korjata jälkikäteen helposti, joskin jos valitset väärän näppäimistön, elämä voi hetkellisesti olla haasteellista asennuksen jälkeen.
Virtuaalikone
Suosittelen virtuaalikoneen käyttämistä, sillä sitä käyttäessä et voi aiheuttaa koneellesi peruuttamatonta vahinkoa distroa asentaessasi ja testaillessasi. Virtuaalikone tekee kovalevyllesi virtuaalisen kovalevyn, jolle virtuaalikone varaa vain tilan oikealta kovalevyltäsi ja tämä tila on vain tämän distron käytössä ja kaikki, mitä teet, tapahtuu virtuaalisesti. Jos jostain syystä formatoit virtuaalisen kovalevyn, oikealla kovalevylläsi ei tapahdu mitään ja mikäli et pidä kokeilemastasi distrosta, sen voi poistaa helposti deletoimalla kyseisen distron virtuaalikoneen valikosta.
Virtuaalikonetta käyttäessä kannattaa pitää huoli siitä, että koneen muisti riittää. Jotain päivää sitten tutustuin itse yhteen distroon antaen sille käyttöön muutaman prosessorin ja 8 Gt muistia ja se riitti mainiosti. Yhteensä muistia oli prosessipiikkien aikana käytössä laskien yhteen virtuaalikoneen sekä sen ulkpuoliset prosessit hitusen vajaa 13 Gt, eikä koneeni tökkinyt missään vaiheessa.
Kovalevy
Ellet ole täysin varma distrostasi, mutta haluat asentaa sen silti kovalevyllesi, voit asentaa sen täyden asennuksen sijaan dual boottina, eli saat distron käyttöösi Windowsin lisäksi. Jotkut asennusohjelmat antavat tälle vaihtoehdolle mahdollisuuden suoraan asennuksen päävalikossa esim. tyyliin ”Asenna olemassa olevan järjestelmän rinnalle” tai sitten tämä vaihtoehto tulee esim. custom-valikon kautta. Tällöin voit määrittää distrolle annettavan kovalevytilan ja yleensä tarvittava vähimmäistilamäärä kerrotaan distron asennusohjeissa. Tyypillisesti distron vaatima tila on n. 10-20 Gt, mutta enemmän ei tietysti ole pahitteeksi, sillä lisäämäsi ohjelmat jne. kasvattavat levytilatarvetta. Jos aiot säilöä kovalevylläsi musiikkia, videoita tjms., niin tilatarve kasvaa oleellisesti ja tällöin voisi olla syytä miettiä toisen kovalevyn hankkimista, mikäli oikealla kovalevylläsi tila ei tahdo riittää.
Dual-bootin tapauksessa kannattaa huomioida se, että asennuksen jälkeen linux ottaa vallan MBR-osiolla, eli käyttöjärjestelmien latausvalikko tulee linuxin kautta. Mikäli et halua enää käyttää linuxia, tuo valikko jää edelleen voimaan ja sen fiksaaminen takaisin normaaliksi vaatii vähän toimenpiteitä. Jos haluat vain vaihtaa käytössä olevan distron toiseen, yleensä riittää, että valitset asennusvaiheessa vain tämän korvattavan distron levyosion ja uusi distro kirjoittaa vanhan latausvalikon päälle uudet tiedot. (Kuva: Pixabay)Joskus alkuvuosina opettelin dual-bootin asentamista pöytäkoneella ja kas kummaa, korvasin koko kovalevyn tiedot linuxilla. Se johti useamman tunnin mielenkiintoiseen pakerrukseen, sillä kyseessä oli yhteinen kone ja toinen osapuoli oli töissä asennushetkellä, joten minun piti saada kone takaisin käyttökuntoon ennen toisen osapuolen työvuoron loppua. Sain tehtyä kaiken jälkiä jättämättä ja se kerta opetti verraten varovaiseksi.
USB-tikku
Voit myös jatkaa linux-distrosi käyttämistä usb-tikulta, jolloin se on käytössäsi vain silloin kuin sinua huvittaa. Et voi asentaa uusia ohjelmia, vaan voit käyttää ainoastaan niitä ohjelmia, jotka distro sinulle tarjoaa. Voit silti työskennellä eri ohjelmilla ja tallentaa työsi tikulle tai kovalevylle, jolloin työsi tulokset ovat aina käytössäsi ja voit hyödyntää niitä esimerkiksi käyttäessäsi Windowsin vastaavia ohjelmia ja tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi LibreOffice. (Kuva: Pixabay)Lopuksi
Itselleen sopivan linux-distron löytäminen ei ole helppoa ja se vaatii useamman yrityksen ja erehdyksen. Distron kokeilemisen vaiheet tikun polttamisineen voivat tuntua ensi alkuun vaikealta, mutta sitä se ei ole, joskin siinä vaiheessa kannattaa käyttää hetki ohjeiden selailuun. Asennusvaiheessa on omat kommervenkkinsä ja riskinsä, mutta riskit ovat yleensä hallittuja ja kaikki onnistuu kuten pitääkin. Distron asentaminen ei loppujen lopuksi ole vaikeaa.
Vastaa