Windowsia käytettäessä komentoriviä (command line, terminal, CLI) tarvitsee todella harvoin, ellei käyttäjä ole tehokäyttäjän tasolla. Linux-maailmassa tilanne on vähän toinen, sillä pelkällä hiiren klikkailulla ei voi tehdä kaikkia toimintoja. Nykyisin Linuxin tilanne on sen suhteen kuitenkin muuttunut, että hiirellä voi tehdä jo paljon enemmän jutskia kuin aikanaan, mutta komentorivi on työkaluna silti vielä välillä aivan ehdoton.
Tässä kuvassa näkyy Debian Gnomen yläpalkkia (käytössä on Arc-Menu perinteisen gnome-valikon sijaan) sekä komentorivi-ikkunan yläosaa. Komentorivityökaluna on Terminator, jonka voi ladata eri ohjelmavarastoista varsin helposti joko hiirellä klikkailemalla tai komentorivin kautta.
Komentorivin kehotetta voi muokata omien halujen mukaiseksi ja siihen otan kantaa osassa 5.
Komentorivin käyttö
Komentoriviä on helppo käyttää, sillä sehän ei tarvitse muuta kuin komentojen kirjoittamista ja enterin painelua. Tosin käyttöä helpottaa paljon se, että tietää kulloinkin tarvittavat komennot, ja myös tähän otan kantaa tulevassa kirjoituksessa. Jos ajatellaan esimerkiksi järjestelmän ohjelmien päivitystä, niin homma toimii seuraavasti:
Komentokehotteeseen kirjoitetaan Debianissa sudo apt update, minkä jälkeen apt-niminen ohjelma käy tutkimassa nykyiset ohjelmaversiot ja niin sanotun repositoryn, eli ohjelmistokirjaston, ohjelmat ja vertaa niiden versioita keskenään. Tässä tapauksessa päivitettävää ei ollut, joten seuraavaa vaihetta, eli komentoa sudo apt dist-upgrade ei tarvittu. Kuvassa nähdään myös mitä tapahtuu, jos komentoa yritetään käyttää ilman sudo-komentoa, eli ilman pääkäyttäjäoikeuksia. Lopputuloksena on ”Permission denied”, eikä päivitysmahdollisuuksia tutkita ollenkaan.
Distrosta riippuen komentoriviä voi joutua käyttämään paljonkin ja työkaluna se on erittäin tehokas. Käytössäni olevassa Debianissa ja Fedorassa komentorivin käyttö on omalla kohdallani aika vähäistä, mutta siitä huolimatta sitä pitää satunnaisesti käyttää, joten olen laittanut terminaalin pikakuvakkeen sopivasti näkyville. Linuxin käyttöä voi nopeuttaa paljon määrittelemällä erilaisia näppäinyhdistelmiä, joiden avulla eri ohjelmia voidaa avata tai suorittaa komentoja esim. yhdistelmällä Ctrl+Shift+Win-näppäin+8 tai Alt+Shift+T. Moni käyttää tätä tapaa, itse en ole oikein oppinut siihen.
Huomionarvoista Linuxia ja komentoriviä käytettäessä on se, että isot ja pienet kirjaimet eroavat oikeasti toisistaan, esimerkiksi komennot ls -s ja ls -S antavat erilaisen lopputuloksen.
Lopuksi
Komentorivin käyttö on niin monipuolista ja erilaisiin tarpeisiin soveltuvaa, että jokainen opetelkoon sen käytön ja käytön optimoinnin itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun komentorivin komentojen syntaksin ja komentojen rakenteiden periaatteet hoksaa, niin komentorivin käyttökin helpottuu oleellisesti muuttuen samalla mielekkäämmäksi. Youtubessa on lukuisia hyviä tutoriaaleja niin Linuxin kuin komentorivinkin käyttöön ja niitä kannattaa katsella ajatuksella ja mielellään itselleen muistiinpanoja tehden. Komentojen yms. opettelu voi välillä tuntua puuduttavalta, etenkin jos tuntuu siltä, ettei komentoja tahdo muistaa millään. Ei niitä kaikkia muistakaan, mutta apu löytyy netistä hyvin helposti.