{"id":63,"date":"2024-09-09T16:40:42","date_gmt":"2024-09-09T16:40:42","guid":{"rendered":"https:\/\/atomiinus.fi\/?p=63"},"modified":"2024-09-17T18:52:34","modified_gmt":"2024-09-17T15:52:34","slug":"linux-kayttajaksi-alkaminen-osa-1-distron-valinta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/atomiinus.fi\/?p=63","title":{"rendered":"Linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi alkaminen, osa 1: Distron valinta"},"content":{"rendered":"
Mik\u00e4\u00e4n ei ole niin haastavaa kuin valita itselleen linux-versio, joka miellytt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 sit\u00e4 jaksaa ja viitsii k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen. Vaihtoehtoja on runsaasti ja niiden kokeilemiseen menee aikaa, joten ajattelin kirjoittaa ihan suomen kielisen kirjoituksen siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea linuxia kokeillessa voi joutua pohtimaan. Aiheesta on englannin kielisi\u00e4 kirjoituksia paljon, mutta suomeksi tietoa ei olekaan saatavilla liikaa, joten ajattelin ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 pienen lusikkani soppaan h\u00e4mment\u00e4\u00e4kseni sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n. Linux-tietouteni ei ole niin syv\u00e4llist\u00e4 kuin IT-alan ammattilaisen, sill\u00e4 teen ty\u00f6kseni aivan muuta ja linux-touhu on minulle vain kevyt harrastus, mutta siin\u00e4p\u00e4 juuri on yksi kirjoituksen pointeista, eli tavis kirjoittaa toisille taviksille. Toisilla linux-k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on toisenlaisia mielipiteit\u00e4 ja kokemuksia, kun taas minulla on omani ja kirjoitukseni onkin t\u00e4ysin subjektiivisen objektiivisuuden tuotos.<\/div>\n

Alkusanat<\/h3>\n
Aloitin oman linux-polkuni joskus vuonna 2006 asentamalla silloiselle l\u00e4pp\u00e4rille ensin Ubuntun, joka ei kuitenkaan tunnistanut l\u00e4pp\u00e4rin kaikkia osia, joten tilalle piti etsi\u00e4 jotain uutta. Tuttavan tuttava ehdotti OpenSusea, joka toimi ja olin siihen jotakuinkin tyytyv\u00e4inen, mutta en kuitenkaan t\u00e4ysin. Menik\u00f6h\u00e4n parisen kuukautta ja sitten Ubuntu asentui kunnolla ja p\u00e4\u00e4sin kikkailemaan koneella omasta mielest\u00e4ni mielekk\u00e4\u00e4sti.<\/div>\n
<\/div>\n
Silloin kokemattoman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4lk\u00e4 kuitenkin kasvoi sy\u00f6dess\u00e4 ja mieli teki kokeilla kaikkea mahdollista, joten asensin koneelleni PCLinuxOS:in version 0.91, eik\u00e4 siit\u00e4k\u00e4\u00e4n distrosta ollut huonoa sanottavaa. Kaikki toimi niin moitteetta kuin saattoi olettaa, eli j\u00e4rjestelm\u00e4 vaati v\u00e4lill\u00e4 komentorivi\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n suurempaa murhetta siin\u00e4 ei ollut.<\/div>\n
<\/div>\n
Kunnes vuonna joskus vuonna 2008 vaihdoin Linux Mintiin, sill\u00e4 se toi mukanaan suurimman osan multimediatoiminnoista automaattisesti, eik\u00e4 koodekkien yms. muun kanssa ollut juurikaan tarvetta kikkailla. Mint j\u00e4i k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kun sain k\u00e4nnyk\u00e4n toimimaan verkon hotspottina, el\u00e4m\u00e4 helpottui merkitt\u00e4v\u00e4sti, joskin l\u00e4pp\u00e4rin verkkoadapteri kuumeni ihan kiitett\u00e4v\u00e4sti k\u00e4nnykk\u00e4k\u00e4yt\u00f6n aikana, muttei kuitenkaan aiheuttanut mit\u00e4\u00e4n ongelmia verkon tai l\u00e4pp\u00e4rin toimivuuteen.<\/div>\n
<\/div>\n
Kaikenlaisia distrojahan tuona aikana tuli kokeiltua, mutta palasin aina tuttuihin ja turvallisiin vaihtoehtoihin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toisessa koneessa jauhaa Fedora 40 KDE ja toista konetta py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 Debian 12 Gnomella varustettuna ja kumpikin on hoitanut teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 moitteetta.<\/div>\n

Kuinka valita oma distro?<\/h3>\n
Linuxia ensimm\u00e4isia kertoja kokeilevalle distron eli linuxin jakeluversion (distro, distribution<\/i>) valinta voi olla varsin haastavaa distrojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa melkoinen. Sen lis\u00e4ksi haasteita voi aiheuttaa se, ett\u00e4 jokaisella distrolla on erilainen alkuper\u00e4, mik\u00e4 saattaa aiheuttaa vaikeuksia ohjeiden etsimisess\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi distrot saattavat pohjautua johonkin muuhun distroon, mik\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 kysymysmerkkej\u00e4 vasta-alkajan mieless\u00e4. Esimerkiksi Debian-pohjaisten distrojen komentomaailma ei noudata Red Hat -pohjaisten distrojen komentomaailmaa ja ongelmatilanteiden sattuessa kohdalle, on osattava etsi\u00e4 tietoa oikeasta paikasta yleens\u00e4 viel\u00e4 englanniksi. Youtubessa on paljon distron valintaan liittyvi\u00e4 videoita ja samaten netin sy\u00f6vereist\u00e4 aiheeseen liittyvi\u00e4 tekstej\u00e4 l\u00f6ytyy paljon ja ongelmaksi voi muodostua tiedon runsaus.<\/div>\n
<\/div>\n
Linuxin historia alkoi jo 1990-luvulla ja\u00a0kuva<\/a>\u00a0n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 linuxin historian aika hyvin. Kun puhutaan, ett\u00e4 joku distro pohjautuu johonkin, tarkoittaa se yleens\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 komentomaailma saman juuridostron alle muodostuneissa forkeissa on t\u00e4ysin sama kuin l\u00e4ht\u00f6kohtaisessa distrossa ja esimerkiksi Ubuntu pohjautuu Dedianiin, joten Ubuntua voi k\u00e4ske\u00e4 Debianin komennoilla. Toki t\u00e4ss\u00e4kin peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voi olla poikkeuksia, mutta l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti t\u00e4m\u00e4 toimii n\u00e4in.<\/div>\n
<\/div>\n
Ihan ensimm\u00e4iseksi kannattaa tutustua\u00a0Distrowatch<\/a>-sivustoon, joka listaa t\u00e4m\u00e4n hetken distrot suosituimmuusj\u00e4rjestykseen. Kirjoittamishetkell\u00e4 nro 1 on Debianiin pohjautuva MX Linux ja sijalla 10 on Debianiin ja Ubuntuun pohjautuva Zorin:<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\"\"<\/a><\/div>\n<\/div>\n
Oma suositukseni oman kokemukseni pohjalta on valita distroista joku sijoilta 1-30, sill\u00e4 ne ovat suhteellisen hyvin viimeisteltyj\u00e4, joskin my\u00f6hemmill\u00e4 sijoillakin l\u00f6ytynee helmi\u00e4, jotka eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta ole saaneet niille kuuluvaa suosiota. Aloittejalle ei sin\u00e4ns\u00e4 ole merkityst\u00e4 muulla, kuin ettei iske heti kirvest\u00e4\u00e4n kiveen ja luovuta vaikeuksien takia, ja t\u00e4m\u00e4n takia kannattaa aloittaa helposti.<\/div>\n

Ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4<\/h3>\n
Windowsissa on yksi ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4 ja se on se, mink\u00e4 Microsoft on sinulle m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt. Linux-maailmassa ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4vaihtoehtojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja valittavana on mm. KDE, Gnome, LXQT ja Xfce, joista kaksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ovat kevyempi\u00e4 vaihtoehtoja ja soveltuvat mainiosti v\u00e4h\u00e4n vanhempaankin koneeseen toiminnan takkuilematta. Windowsista tulevalle KDE on helpoin vaihtoehto, kutsuttakoon sit\u00e4 porttity\u00f6p\u00f6yd\u00e4ksi. Gnome on t\u00e4ysin uutena tuttavuutena aika erilainen ja v\u00e4h\u00e4n sama on noiden kahden muun osalta. Ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4vaihtoehtoja on loppujen lopuksi melkoinen liuta, mutta n\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 mainittua ovat aloittelijan kannalta helpoimmat ja niist\u00e4 kannattaa aloittaa. Jokaista ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4vaihtoehtoa voi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ja tuunata paljon enemm\u00e4n kuin Windowsia, ja se onkin yksi Linuxin suolarakeista, sill\u00e4 Linux antaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle paljon enemm\u00e4n valtaa kuin Windows.<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\"\"<\/a><\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n

Joudut asennusvaiheessa valitsemaan haluamasi ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n tai sitten valitsemasi distro tulee esim. jollain edell\u00e4 mainituista ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4vaihtoehdoista. T\u00e4ll\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole merkityst\u00e4, sill\u00e4 voit halutessasi asentaa toisen ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n ja n\u00e4in kokeilla eri vaihtoehtoja sujuvasti. Suurin haaste tulee ty\u00f6p\u00f6ytien kirjastoissa, sill\u00e4 KDE ja LXQT ovat qt-pohjaisia ja Gnome ja XFCE ovat gtk-pohjaisia tarkoittaen sit\u00e4, ett\u00e4 niille tehdyt ohjelmat poikkeavat toisistaan ja mik\u00e4li kokeilet qt-pohjaisessa ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 gtk-pohjaista ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4\u00e4, tulet saamaan kahteen eri kirjastopohjaan pohjautuvat ohjelmat ja t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 valikon ohjelmien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Sama p\u00e4tee siihen, jos k\u00e4yt\u00e4t qt-pohjaista ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4\u00e4, my\u00f6s k\u00e4ytett\u00e4vien ohjelmien olisi hyv\u00e4 olla qt-pohjaisia. Opit t\u00e4m\u00e4n kyll\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen kautta, mit\u00e4\u00e4n konetta rikkovaa tai kaatavaa t\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan tapahdu.<\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n
Kun klikkaat distron nime\u00e4 Distrowatchin listalta, avautuvan ikkunan yl\u00e4reuna n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaiselta:<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\"\"<\/a><\/div>\n

Yl\u00e4osan tietotaulukko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mihin distroon t\u00e4m\u00e4 kyseinen distro pohjautuu (Based on), ja MX Linux pohjautuu Debianin stableen (eli se vakain ja turvallisin vaihtoehto) sek\u00e4 AntiX-nimiseen distroon. Sen lis\u00e4ksi taulukossa n\u00e4kyy arkkitehtuuri ja jos k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4si on normaali Windows-kone, on valitsemasi arkkitehtuuri i686 tai x86_64. Kohta Desktop n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 distron ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4vaihtoehdot ja MX Linuxilla ne ovat: Fluxbox, KDE ja Xfce. Fluxbox on v\u00e4h\u00e4n erilainen ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6, eik\u00e4 se ole aloittelijalle paras valinta ensimm\u00e4iseksi vaihtoehdoksi.<\/p>\n<\/div>\n

Distron valinta<\/h3>\n
Distron valinta ei ole helppoa ja siin\u00e4 meist\u00e4 jokainen ly\u00f6 kirveens\u00e4 kiveen ainakin kerran. Sinun kannattaa ennen todellista asennusta kokeilla eri distroja Windowsiin asennettavan virtuaalikoneen kanssa, jolloin et voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n peruuttamatonta kovelevyll\u00e4si. Virtuaalikoneen k\u00e4ytt\u00e4minen on todella helppoa ja sen avulla voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 turhat asennukset kovalevylle. Yksi paljon k\u00e4ytetty virtuaalikone on\u00a0Oracle VM Virtual Box<\/a>, jota k\u00e4yt\u00e4n itsekin kikkaillessani eri asioiden kanssa.<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\"\"<\/a>\"Pop!_OS<\/span>\"\"<\/span><\/a><\/div>\n
Distron valinta on sinun asiasi, sill\u00e4 jokainen niist\u00e4 tarjoaa jotain kullekin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle. Aloittelijalle helppoja vaihtoehtoja ovat Debian-pohjaiset\u00a0Ubuntu<\/a>\u00a0ja\u00a0Linux Mint<\/a>\u00a0tai\u00a0Pop!_Os<\/a>, joita kumpaakin saa erilaisilla ty\u00f6p\u00f6ydill\u00e4. Toisin kuin moni muu distro, Ubuntu toimii yrityspohjaisesti ja Linuxiin yhdistetyss\u00e4 vapaassa maailmassa se on aiheuttanut paljon yh\u00e4 kovenevia sora\u00e4\u00e4ni\u00e4, mutta se ei poista faktaa, ett\u00e4 Ubuntu on silti hyv\u00e4 distro aloitusdistroksi ja sen ominaisuudet kyll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4t oikeaankin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
Linux Mint tulee oletuksena Cinnamon-ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4, joka on jalostettu Gnomen ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4maailmasta. Itse en v\u00e4lit\u00e4 Cinnamonista, mutta maailmalla se tuntuu olevan kovin suosittu. Linux Mint pohjautuu Ubuntuun, joka pohjautuu Debianiin, eli Mintiss\u00e4 voit aika pitk\u00e4lti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Debianin ohjeita, mutta ongelmaksi tulee joidenkin k\u00e4ytt\u00e4jien osalta Mintin viive kehityksess\u00e4, eli Debian p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ensin jotain, jonka j\u00e4lkeen Ubuntu p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 sen itselleen ja sen j\u00e4lkeen Mint p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 itselleen saman asian. Mint on kuitenkin kirim\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 viivett\u00e4 kiinni pysy\u00e4kseen kehityksen kelkassa.<\/div>\n
\n
\"\"<\/a><\/div>\n

Fedora<\/a>\u00a0on hyv\u00e4 ja monipuolinen distro, jonka vahvuudet ja ominaisuudet ylt\u00e4v\u00e4t tehok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saakka ongelmitta. Fedora pohjautuu Red Hat -nimiseen jakeluun ja Red Hat on yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 Linuxeista. Fedoraa saa mm. KDE- ja Gnome-ty\u00f6p\u00f6ydill\u00e4 ja se onkin linux-k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n aloittelevalle suhteellisen helppo distro.<\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n
\n
\"\"<\/a><\/div>\n

Ja t\u00e4h\u00e4n loppuun toinen metusalemeista, eli\u00a0Debian<\/a>. Debianiin saa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4vaihtoehdot, joita maailmalla liikkuu, joskin osa niist\u00e4 vaatii osaavaa ruuvimeisselin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4. Alkuun kannattaa valita KDE tai Gnome, jotta p\u00e4\u00e4see v\u00e4h\u00e4n k\u00e4siksi k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja vasta sen j\u00e4lkeen mietti\u00e4 ty\u00f6p\u00f6yti\u00e4\u00e4n tarkemmin. Debian on sen suhteen hyv\u00e4 aloittelijan distro, ett\u00e4 ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n s\u00e4\u00e4t\u00e4minen oman mielen mukaiseksi vaatii v\u00e4h\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, ja se pieni ja helppo ty\u00f6 opettaa v\u00e4h\u00e4n linuxin perusteita.<\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n
Mik\u00e4\u00e4n Distrowatchin sijoilla 1-30 oleva distro ei ole huono valinta, kunhan se ei pohjaudu Arch-linuxiin. Omalla kohdallani valintaa m\u00e4\u00e4ritteli aikanaan se, ett\u00e4 kun distro pohjautuu johonkin toiseen distroon, on sen tulevaisuus mahdollisesti v\u00e4h\u00e4n huteralla pohjalla, sill\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4(t) voi kyll\u00e4sty\u00e4 distron jatkuvaan kehitt\u00e4miseen tai h\u00e4nelt\u00e4 yksinkertaisesti loppuu aika distron yll\u00e4pitoon. Toinen riski on kehitysryhm\u00e4n sis\u00e4iset ristiriidat, jotka voivat olla jopa fataaleja distron kannalta. Kun valitsee esim. Fedoran tai Debianin, edell\u00e4 mainitut riskit ovat minimaaliset ja siksi p\u00e4\u00e4dyinkin suosittelemaan n\u00e4it\u00e4 kahta, vaikkeiv\u00e4t muutkaan mainitsemani distrot ole mill\u00e4\u00e4n tavoin huonoja. Linux Mintill\u00e4 on Ubuntu-johdannaisen rinnalla my\u00f6s Debian-pohjainen vaihtoehto LMDE (eli Linux Mint Debian Edition), ja se pohjautuu t\u00e4ysin Debianiin asennusvaihe mukaanlukien.<\/div>\n
<\/div>\n
Alan tekij\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t aikanaan Slackwarea ja nykyisin se v\u00e4ki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Arch-linuxia. Arch on kehityksen ter\u00e4v\u00e4 k\u00e4rki, mik\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on kaksiter\u00e4inen miekka, sill\u00e4 vaikka kaikki uusi tulee ensin Archiin, voi se aiheuttaa vasta-alkajalle melkoisia ongelmia, kun vikaa etsii ja yritt\u00e4\u00e4 korjata sit\u00e4. Tosin Archin asentaminen voi olla vasta-alkajalle ilman linuxin perusymm\u00e4rryst\u00e4 suhteellisen haasteellista. Maailmalla on Arch-pohjaisia distroja, joita kannattaa kokeilla ennen Archin itsen\u00e4 asentamista. Fedora tulee Archia j\u00e4ljess\u00e4 noin 2 kuukautta, kun Debianin viive kaikkeen uuteen voi olla 6-12 kuukautta. Suurimmalle osalle k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 viiveell\u00e4 ei ole merkityst\u00e4, mutta mik\u00e4li k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4si on juuri kaupasta haettu ja valmistajan juuri julkaisema konemalli, voi sill\u00e4 olla vaikutusta linuxin toimivuuteen. T\u00e4m\u00e4n takia virtuaalikone on oiva testity\u00f6kalu eri jakelujen kanssa.<\/div>\n

Distron vaatimukset vs. tietokoneen kapasiteetti<\/h3>\n
Eri distroilla ja eri ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 on erilaiset vaatimukset tietokoneille. KDE ja Gnome vaativat eri tavoin muistia toimiakseen kuin Lxqt tai Xfce ja distrojen mukana tulevat ohjelmat ja ohjelmistot vaativat nekin oman osansa kovalevyst\u00e4. Linux itsess\u00e4\u00e4n distrosta riippumatta vie hyvin v\u00e4h\u00e4n muistia ja suurin muistisy\u00f6pp\u00f6 onkin ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6.<\/div>\n
<\/div>\n
Avasin juuri Fedoran KDE-version ja heti k\u00e4ynnist\u00e4misen j\u00e4lkeen muistia on kulunut 1,3 Gt. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kone, jolla t\u00e4t\u00e4 kirjoitan, eli Debian+Gnome vie k\u00e4ynnistyksen j\u00e4lkeen 1,3 Gt sekin. Noihin kun lis\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pelivaraa, niin 8 Gt muistia riitt\u00e4\u00e4 perusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kovalevytarve perusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on jossain 20 Gt kieppeill\u00e4, toki 50 Gt on turvallisella puolella.<\/div>\n
<\/div>\n
Kunkin distron muisti- ja kovalevyvaatimukset kannattaa tarkastaa distron asennusohjeista.<\/div>\n

Lopuksi<\/h2>\n
Toivottavasti t\u00e4m\u00e4 teksti auttoi sinua edes v\u00e4h\u00e4n linux-maailmaan johdatuksessa. Vaikka maailma onkin hyvin ter\u00e4v\u00e4sti jakautunut Windows-, Mac- ja Linux-k\u00e4ytt\u00e4jiin, mielest\u00e4ni ei ole mit\u00e4\u00e4n tarvetta korostaa tai voimistaa mit\u00e4\u00e4n vastakkainasettelua eri maailmojen v\u00e4lill\u00e4. Kukin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mink\u00e4 havaitsee hyv\u00e4ksi ja omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 sopivaksi. Itsell\u00e4ni on ykk\u00f6skoneessani kaksoisk\u00e4ynnistys, eli dual-boot, jolloin voin konetta k\u00e4ynnist\u00e4ess\u00e4ni valita Debianin, Mintin, Fedoran tai Windowsin, tosin k\u00e4yt\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa Debiania, enk\u00e4 ole buutannut Windowsin puolelle kuukausiin. Kakkoskoneessani on vain Fedora. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni joudun k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Windowsia ja vastik\u00e4\u00e4n tuleen Win 10 -> Win 11 siirtym\u00e4n johdosta olen alkanut mietti\u00e4 vakavasti omaa suhtautumistani Microsoftin toimintaan, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kyseinen konsortio paskoo k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemusta valitettavasti varsin tehokkaasti.<\/div>\n
<\/div>\n
Jos harkitset linuxin kokeilemista, ota rohkeasti hyppy tuntemattonaan. Jokainen linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on aloittanut nollasta ja se on t\u00e4ysin omasta mielenkiinnostasi kiinni haluatko olla vain perusk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 vai haluatko syvent\u00e4\u00e4 aiheen tuntemusta syv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyyn saakka.<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4\u00e4n ei ole niin haastavaa kuin valita itselleen linux-versio, joka miellytt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 sit\u00e4 jaksaa ja viitsii k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen. Vaihtoehtoja on runsaasti ja niiden kokeilemiseen menee aikaa, joten ajattelin kirjoittaa ihan suomen kielisen kirjoituksen siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea linuxia kokeillessa voi joutua pohtimaan. Aiheesta on englannin kielisi\u00e4 kirjoituksia paljon, mutta suomeksi tietoa ei olekaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,6,7,16,15,5,18,10,11,12,9,13,14,17],"class_list":["post-63","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-debian","tag-distro","tag-fedora","tag-gnome","tag-kde","tag-linux","tag-lxqt","tag-mint","tag-opensuse","tag-popos","tag-ubuntu","tag-virtuaalikone","tag-virtuaaliymparisto","tag-xfce"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"atomiinus","author_link":"https:\/\/atomiinus.fi\/?author=1"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Uncategorized<\/a>","rttpg_excerpt":"Mik\u00e4\u00e4n ei ole niin haastavaa kuin valita itselleen linux-versio, joka miellytt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 sit\u00e4 jaksaa ja viitsii k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen. Vaihtoehtoja on runsaasti ja niiden kokeilemiseen menee aikaa, joten ajattelin kirjoittaa ihan suomen kielisen kirjoituksen siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea linuxia kokeillessa voi joutua pohtimaan. Aiheesta on englannin kielisi\u00e4 kirjoituksia paljon, mutta suomeksi tietoa ei olekaan…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=63"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":73,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/73"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}