Markkinoilla on useita tekstieditoreja ja Emacs on yksi niist\u00e4, mutta Emacs on paljon muutakin, mutta varsinainen tekstink\u00e4sittelyohjelma sanan perinteisess\u00e4 merkityksess\u00e4 se ei ole, sill\u00e4 Emacsia ja MS Wordia tai LibreOffice Writeria ei oikein voi verrata kesken\u00e4\u00e4n. Tekstink\u00e4sittely on kuitenkin Emacsissa keskeisess\u00e4 roolissa tavalla tai toisella, sill\u00e4 Emacsin laaja ohjelmointikielikirjasto mahdollistaa Emacsin k\u00e4yt\u00f6n ohjelmoinnissa, Emacsilla voi vied\u00e4 tiedostoja pdf- ja LaTex-muotoon, Emacs taipuu akatemiiseen kirjoittamisen todella hyvin mm. l\u00e4hdeviiteautomatisoinnin my\u00f6t\u00e4 jne.<\/p>\n
Emacs on n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6keskeinen ohjelma ja se on ensi alkuun todella outoa. Emacsia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 hiirell\u00e4kin, mutta helpointa on vain tottua n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Suurin murhe on muistaa ulkoa eri n\u00e4pp\u00e4inyhdistelmi\u00e4, joissa loppujen lopuksi on tietty logiikka, mutta v\u00e4hin erin k\u00e4yt\u00f6n my\u00f6t\u00e4 eri yhdistelm\u00e4t alkavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 mieleen. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n normaaliohjelmiin verrattuna Emacsin logiikka on erilainen ja se yhdistettyn\u00e4 n\u00e4pp\u00e4inohjaukseen onkin usein suurin kynnys aloittaa ja oppia Emacsin k\u00e4ytt\u00f6. Seuraava kynnys tulee opettelussa, sill\u00e4 etenkin ei-koodaamiseen suuntautuneelle ihmiselle Elispin (Emacs Lisp) syntaksi ja k\u00e4ytt\u00f6 voi olla haasteellista, mutta netist\u00e4 l\u00f6ytyy paljon ohjeita ja esim. toisten k\u00e4ytt\u00e4jien konfigurointitiedostoja, joista parhaat palat poimimalla saa kasattua itselleen toimivan konfigurointitiedoston. Valittuja paloja poimiessa on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 se, ett\u00e4 Emacsin eri jakeluversioilla on usein toisistaan hitusen poikkeava syntaksi ja se aiheuttaa v\u00e4lill\u00e4 harmaita hiuksia. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ppiskeskeinen toimintatapa on alkanut juurtua niin voimakkaasti omaan ty\u00f6virtaani, ett\u00e4 Windows-pohjaisella ty\u00f6koneellani Word-dokumentteja kirjoitellessani painan joskus Esc :w v\u00e4litallentaakseni tekstin tai saatan painaa i-kirjainta p\u00e4\u00e4st\u00e4kseni tekstinmuokkausmoodiin.<\/p>\n
Emacsista on useita eri jakeluversioita ja Vanilla on joidenkin mielest\u00e4 se ainut ja oikea, Doom Emacs, Spacemacs, Lambda-Emacs, Awesome-Emacs, Prelude jne., joilla jokaisella on omat piirteens\u00e4, mutta joista jokainen pohjautuu Vanillaan, eli Emacsin alkuper\u00e4iseen versioon. N\u00e4ihin kaikkiin on saatavilla Vim-moodi, eli evil-mode, joka on Doom Emacsissa oletuksena jo asennusvaiheessa ja n\u00e4in n\u00e4ppisuskovaiset n\u00e4pyttelij\u00e4t tuntevat olonsa heti kotoisaksi Emacsin parissa. Koska aloin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Vimi\u00e4 ennen Doom Emacsia, on tuo evil-mode minullekin tuttu ja n\u00e4in ollen voin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kahta eri ohjelmaa samoin n\u00e4pp\u00e4inkomennoin – hyvin pitk\u00e4lle. Vanillan ja eri jakeluversioiden v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4pp\u00e4inkomennoissa on eroja, joten tieto tulee yleens\u00e4 hakea jakeluversion mukaan, vaikka monesti Vanillan ratkaisu toimii my\u00f6s muissa versioissa.<\/p>\n
Emacsin voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 IDE-tyyppisen\u00e4 ohjelmana, eli kehitysymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, jossa koodi taipuu n\u00e4pyttelij\u00e4ns\u00e4 tahdon mukaan ja t\u00e4t\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 halunsa mukaan. Jotkut ovat korvanneet oman ikkunaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kuten XFCE:n tai Gnomen Emacsilla ja t\u00e4ll\u00f6in Emacs huolehtii ikkunoinnista, mutta k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4ksi Emacs ei taivu. Emacsiin on olemassa kaikenlaisia sovelluksia ja lis\u00e4osia yms. kuten nettiselain, radio, terminaali jne., joten periaatteessa kaikki ruutuaika on mahdollista viett\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin Emacs-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4li jostain syyst\u00e4 niin haluaa. Itse en ole l\u00e4htenyt t\u00e4lle linjalle, enk\u00e4 l\u00e4hdek\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4ni on joitain sovelluksia, jotka py\u00f6riv\u00e4t t\u00e4ysin omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 niit\u00e4 ole mielt\u00e4 alkaa tunkea Emacs-ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
L\u00e4hinn\u00e4 t\u00e4m\u00e4n alaotsikon pointti on se, ett\u00e4 Emacs taipuu melkeinp\u00e4 vaikka mink\u00e4laiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Emacs hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ikkunoita, ty\u00f6tiloja ja buffereita, mill\u00e4 on iso etu siin\u00e4, ettei tarvitse avata useita erillisi\u00e4 ikkunoita eri teht\u00e4vi\u00e4 varten, vaan kaikki toimii yhden ikkunan sis\u00e4ll\u00e4, jota voi jakaa pienempiin ikkunoihin, siihen voi lis\u00e4t\u00e4 ja nimet\u00e4 erilaisia ty\u00f6tiloja ja jokaiseen ty\u00f6tilaan voi avata erillisi\u00e4 buffereita, jotka ovat kuin ty\u00f6tiloja, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan. N\u00e4iden ikkunoiden, ty\u00f6tilojen ja buffereiden v\u00e4lill\u00e4 vaihdellaan yksinkertaisin n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6komennoin. Itsell\u00e4ni ei ole ollut tarvetta menn\u00e4 n\u00e4in pitk\u00e4lle ja olenkin helpottanut el\u00e4m\u00e4\u00e4ni m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n ikkunaan tabit, joiden avulla on helpompi k\u00e4sitell\u00e4 useampaa tiedostoa yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n
Nyt tullaan Emacsin erikoisuuteen ja samalla vahvuuteen, sill\u00e4 kaikki otsikossa mainitut asiat voi tehd\u00e4 samassa tilassa, mik\u00e4li n\u00e4in haluaa, mutta jokaista voi k\u00e4sitell\u00e4 omana tilanaankin, kuten itse teen. Emacsin tilat aukeavat sen mukaan, mink\u00e4 tiedostop\u00e4\u00e4tteen annat perustamallesi tiedostolle tai mik\u00e4 tiedostop\u00e4\u00e4te avattavassa ohjelmassa on, esim. Emacsin konfigurointitiedosto config.el aukeaa suoraan elisp-tilaan, jolloin syntaksintunnistus toimii automaattisesti ja kirjoitan t\u00e4t\u00e4 blogia org-tilassa tiedostop\u00e4\u00e4tteen ollessa .org. Markdown-tiedostot aukeavat p\u00e4\u00e4tteell\u00e4 .md ja niin edelleen. Suurin etu Emacsissa on se, ett\u00e4 tiedostot ovat p\u00e4\u00e4asiassa aina tekstitiedostoja, eli tiedostot saa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 auki mill\u00e4 tahansa ohjelmalla tiedostokokojen pysyess\u00e4 maltillisen pienin\u00e4. Esimerkiksi t\u00e4m\u00e4 tiedosto, johon kirjoitan blogejani sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 24 500 sanaa ja on kooltaan vain 205 KiB, vaikka teksti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erilaisia muotoiluja.<\/p>\n
Otsikossa mainittu auto-tangle on hy\u00f6dyllinen toiminto, sill\u00e4 Emacsia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esim. org-modessa, jolloin kaikki kirjoittaminen tapahtuu vain t\u00e4ss\u00e4 tilassa ja jolloin vapaamuotoisen tekstin kirjoittaminen koodin sekaan on paljon helpompaa kuin koodaustilassa ja koodiblokit huolehtivat siit\u00e4, ett\u00e4 Emacs tunnistaa koodiosiot koodiksi. T\u00e4ll\u00f6in perustetaan kaksi tiedostoa, eli esim. config.org ja config.el, joista kirjoituspohjana toimii config.org ja auto-tangle siirt\u00e4\u00e4 koodiblokkien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n tiedon config.el-tiedostoon j\u00e4lkimm\u00e4isen ollessa koko ajan puhtaasti koodia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 tiedosto.<\/p>\n
Merkitt\u00e4v\u00e4 etu Emacsin org-modessa on, ett\u00e4 org-dokumentit voi vied\u00e4 helposti esimerkiksi html-, markdown-, LaTex- tai pdf-muotoon ja viet\u00e4vi\u00e4 mahdollisia tiedostomuotoja on todella paljon. Emacs soveltuukin mainiosti kaikenlaiseen kirjoittamiseen, on teksti sitten koodia, akateemista teksti\u00e4 l\u00e4hdeviitteineen, puhdasta fiktiota tai jotain muuta.<\/p>\n
Kirjoittaminen Emacsilla, kuten muillakin editoreilla voi olla hankalaa, jos ikkuna on suuri ja silloin teksti rivittyy koko ikkunan leveydelle. Emacsille on olemassa kirjoittajille suunnattuja laajennuksia, joiden avulla tekstin leveyden voi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kiinte\u00e4ksi ja t\u00e4ll\u00f6in kirjoittamiskokemus on huomattavasti mukavampi ja t\u00e4llaisia laajennuksia ovat mm. Olivetti, Writeroom ja Darkroom. Itse k\u00e4ytin hetken aikaa Olivettia sen yksinkertaisuuden vuoksi. Kokeilin Darkroomia ja siin\u00e4 ruudun saa teksti\u00e4 lukuunottamatta t\u00e4ysin tyhj\u00e4ksi, jolloin kirjoittajan huomio keskittyy vain ja ainoastaan kirjoitettavaan tekstiin. S\u00e4\u00e4din tekstin leveydeksi 90 merkki\u00e4, joka on tuntunut luontevalle ja helpolle lukea\/kirjoittaa ja n\u00e4in ollen on aivan sama, vaikka kirjoitusikkunani t\u00e4ytt\u00e4isi koko 34″ ruutuni, sill\u00e4 tekstiosuus on vain 90 merkki\u00e4 leve\u00e4. Itsell\u00e4ni olivetti-mode oli automaattisesti p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Emacsia k\u00e4ynnist\u00e4ess\u00e4ni, mutta m\u00e4\u00e4ritin konfigurointitiedostossa kuitenkin pikan\u00e4pp\u00e4imen, jolla saan normaalitilan tarvittaessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 esim. Elispin koodinp\u00e4tki\u00e4 katsellessa tuo 90 merkki\u00e4 voi rikkoa pitk\u00e4t rivit ik\u00e4v\u00e4sti ja lopputuloksena on vaikealukuista teksti\u00e4. Jos p\u00e4\u00e4dyt kokeilemaan Emacsia ja haluat kirjoittaa ilman h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4, suosittelen t\u00e4t\u00e4 laajennusta, joskin itse poistin Olivetti-moodin ja s\u00e4\u00e4din konfigurointitiedostoa siten, ett\u00e4 koodimoodissa kirjoitustilan marginaaleja ei ole, kun taas kirjoitusmoodissa marginaalit ja tekstin tietty leveys tulevat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n automatik.<\/p>\n
Aikataulujen ja teht\u00e4vien hallinta sek\u00e4 erilaisten p\u00e4iv\u00e4kirjojen ja muistiinpanojen, kuten zettelkasten, kirjoittaminen on nykyaikana muotia ja t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Emacs p\u00e4\u00e4see loistamaan monipuolisuudellaan. Muun muassa otsikossa mainitut laajennukset tekev\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4llisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 helpompaa, kun jokaista asiaa varten ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa sovellustaan.<\/p>\n
Kuten kaikessa kirjoittamiseen liittyv\u00e4ss\u00e4, on tageilla suuri merkitys tiedon j\u00e4rjestelyss\u00e4, etsimisess\u00e4 ja eri osien koostamisessa. Emacsin tagisysteemi on v\u00e4h\u00e4n omalaatuinen, mutta eritt\u00e4in toimiva ja k\u00e4yt\u00e4nkin sit\u00e4 itse satunnaisesti eri asioiden merkkaamiseen tiedon my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 hakua ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten.<\/p>\n
Emacsin etu on modulaarisuus, sill\u00e4 voit ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vain haluamiasi ominaisuuksia perusominaisuuksien lis\u00e4ksi ja n\u00e4in sovelluksen koko pysyy maltillisena, joskin Emacsin vaatima tilantarve on kaikin puolin hyvin vaatimaton, vaikka siihen lis\u00e4isi useita erilaisia ominaisuuksia. Erilaisia moduleita on niin perusrepoissa kuin erikseen ladattavinakin, mutta useimmiten kaikki toimii joko lis\u00e4osan lataamisella n\u00e4pp\u00e4inkomennoin tai sitten konfigurointitiedostoon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n pieni koodinp\u00e4tk\u00e4, jolla lis\u00e4osa alkaa toimia ja mik\u00e4 parasta, yleens\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lis\u00e4osaa voi muokata toimimaan siten tai n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sellaiselta, kuin itse haluaa. Vain taivas on rajana, mik\u00e4li taidot riitt\u00e4v\u00e4t. Oma kohdalla taitotaso ohjelmoinnin suhteen on ahterista, joten Google on tullut tutuksi ja tunnetustihan yritys ja erehdys on paras tapa oppia.<\/p>\n
Emacsin etu ja samalla haitta on se, ett\u00e4 se on ollut olemassa jo noin 60 vuotta. T\u00e4ss\u00e4 ajassa it-maailma on muuttunut paljon ja niin on Emacskin, mutta ei l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Se ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 Emacs olisi vanhanaikainen, vaan sit\u00e4, etteiv\u00e4t Emacsin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t perusasiat ole muuttuneet maailman muuttuessa. Emacsin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vaatii uskallusta, pitk\u00e4\u00e4 pinnaa ja oman toiminnan virheensietoa, sill\u00e4 se kuuluisa Karjalan m\u00e4nty osuu otsaan monta monituista kertaa etenkin alkutaipaleella.<\/p>\n
Ameriikan markkinoilla puhkutaan ja puhistaan vallan mahdottoman paljon termeill\u00e4 \/productivity\/ ja \/workflow\/ ja iso osa kouhotuksesta on sit\u00e4, ettei hiirt\u00e4 tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kun ohjelmia ohjataan suoraan n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6lt\u00e4 (ja silti sormet irtoavat n\u00e4ppikselt\u00e4 esim. kahvikupin nostamiseksi, mik\u00e4 vie enemm\u00e4n aikaan kuin hiiren k\u00e4ytt\u00f6…). Ei siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, puhkukoon ja puhiskoon, meid\u00e4n kulttuurissamme noilla kahdella asialla ei ainakaan viel\u00e4 ole niin suurta merkityst\u00e4. Minun ty\u00f6virtani tai tuottavuuteni ei k\u00e4rsi siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 hiirt\u00e4 ja siksi onkin ollut todella outoa opetella niin Vimi\u00e4 kuin Emacsiakin, sill\u00e4 hiiri on todellakin sivuosassa n\u00e4iden kahden ohjelman kanssa. Tuottavuudessani tai ty\u00f6virrassani en kuitenkaan ole huomannut muutosta.<\/p>\n
Kaiken kaikkiaan t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen voinee kiteytt\u00e4\u00e4 kahteen idiomiin:<\/p>\n
”Emacs ei ole tekstieditori, Emacsissa on tekstieditori.”<\/em>
\n”Jos mietit, onko Emacsissa jotain ominaisuutta, todenn\u00e4k\u00f6isesti sellainen on.”<\/em><\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Markkinoilla on useita tekstieditoreja ja Emacs on yksi niist\u00e4, mutta Emacs on paljon muutakin, mutta varsinainen tekstink\u00e4sittelyohjelma sanan perinteisess\u00e4 merkityksess\u00e4 se ei ole, sill\u00e4 Emacsia ja MS Wordia tai LibreOffice Writeria ei oikein voi verrata kesken\u00e4\u00e4n. Tekstink\u00e4sittely on kuitenkin Emacsissa keskeisess\u00e4 roolissa tavalla tai toisella, sill\u00e4 Emacsin laaja ohjelmointikielikirjasto mahdollistaa Emacsin k\u00e4yt\u00f6n ohjelmoinnissa, Emacsilla voi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[72,8,57,51,5,81],"class_list":["post-282","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-arch","tag-debian","tag-doom-emacs","tag-emacs","tag-linux","tag-linux-mint"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"atomiinus","author_link":"https:\/\/atomiinus.fi\/?author=1"},"rttpg_comment":15,"rttpg_category":"Uncategorized<\/a>","rttpg_excerpt":"Markkinoilla on useita tekstieditoreja ja Emacs on yksi niist\u00e4, mutta Emacs on paljon muutakin, mutta varsinainen tekstink\u00e4sittelyohjelma sanan perinteisess\u00e4 merkityksess\u00e4 se ei ole, sill\u00e4 Emacsia ja MS Wordia tai LibreOffice Writeria ei oikein voi verrata kesken\u00e4\u00e4n. Tekstink\u00e4sittely on kuitenkin Emacsissa keskeisess\u00e4 roolissa tavalla tai toisella, sill\u00e4 Emacsin laaja ohjelmointikielikirjasto mahdollistaa Emacsin k\u00e4yt\u00f6n ohjelmoinnissa, Emacsilla voi…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/282","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=282"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/282\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":290,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/282\/revisions\/290"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=282"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=282"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=282"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}