![\"\"](\"https:\/\/atomiinus.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/debian-300x247.jpg\")
<\/p>\nK\u00e4ytin Arch-pohjaista Endeavour OS:ia aikani, mutta jokin siin\u00e4 ei tuntunut t\u00e4sm\u00e4\u00e4v\u00e4n oman ajattelumaailmani kanssa. EOS ei ollut mill\u00e4\u00e4n tavoin huono, enk\u00e4 kokenut sen kanssa ongelmiakaan ja silti minulla oli tunne, ettei aivan kaikki ollut kohdallaan. T\u00e4ysin sama oli Fedoran kanssa aikanaan ja siksi luovuin siit\u00e4, vaikkei Fedorakaan ollut kelvoton ja siihen kyll\u00e4 saattoi luottaa aivan t\u00e4ysin.<\/p>\n
Fedoran ongelmana oli pakettien n\u00e4enn\u00e4inen v\u00e4h\u00e4isyys, joskin sen olisi voinut kiert\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kikkailemalla, mutta koska arvostan j\u00e4rjestelm\u00e4ni toimivuutta, en l\u00e4htenyt sille linjalle. Fedoran toinen ongelma oli p\u00e4ivitysten hitaus, sill\u00e4 jostain syyst\u00e4 linjat heid\u00e4n suuntaansa olivat aina tahmeat. Siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 Fedora kulkee kehityksen harjalla, ohjelmistojen vakaudelle annan t\u00e4ydet plussat.<\/p>\n
EOS on taas Arch, jolle l\u00f6ytyy kaikki mahdollinen, niin ohjeista kuin ohjelmistakin. Vaikka EOS on todellakin kehityksen aallon harjalla kulkeva rolling release, niin se oli vakaa, enk\u00e4 kokenut sen kanssa ongelmia ollenkaan kuin kerran, ja siihenkin oli syyn\u00e4 AUR-paketin ristiriita virallisen jakelun v\u00e4lill\u00e4. Archin ongelma ja rikkaus on laaja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4pohja, jossa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t rakentavat kuka mit\u00e4kin ja julkaisevat tuotoksensa esim. juuri AUR-pakettina, ja t\u00e4ss\u00e4 on se suuri riski muille k\u00e4ytt\u00e4jille, sill\u00e4 AUR-paketti voi olla vanha ja pohjautua esim. vanhoihin kirjastoihin, jotka eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4 muun j\u00e4rjestelm\u00e4n kanssa. EOS on hyv\u00e4 distro, mutta rolling release -mallistaan johtuen sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4, enk\u00e4 oikein tuntunut kotiutuvan siihen mill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Sitten alkoikin uuden distron pohdinta. Fedora, ei. Kenties jotain muuta Arch-pohjaista, ei. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 marginaalitapausten lis\u00e4ksi Debian ja sen johdannaiset ja koska olen Linux-k\u00e4ytt\u00e4jyyteni alusta alkaen ollut Debian-pohjaisten j\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, oli se tuttu ja turvallinen valinta. Ok, eli koneeseeni asentuu Debian, mutta mik\u00e4 distro? Sitten alkoikin armoton kernelivertailu, sill\u00e4 vaikka esim. 6.1.xx kernelit ovat vakaita kuin mitk\u00e4, ne ovat omaan makuuni v\u00e4h\u00e4n liian vanhoja ja se johti siihen, ett\u00e4 osa valtavirtadistroista putosi pelist\u00e4. Linux Mintiss\u00e4 on kernel 6.8, joka ei en\u00e4\u00e4 ole niin ajastaan j\u00e4ljess\u00e4, mutta Mint on omaan makuun jotenkin v\u00e4h\u00e4n valju, vaikka onkin todella vakaa ja eritt\u00e4in k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen distro. Pohdiskelin vaihtoehtoja ja p\u00e4\u00e4dyin kokeilemaan Ubuntua.<\/p>\n
Ubuntu on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ristiriitainen distro, sill\u00e4 Ubuntu alkaa eriyty\u00e4 muista distroista pikku hiljaa enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n. Jotain aikaa sitten Ubuntu otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 snap-paketinhallinnan ja se on edelleen todella hidas ja olisin halukas tuomitsemaan snapin ep\u00e4onnistuneeksi kokeiluksi. Onneksi snapin voi kiert\u00e4\u00e4 apt- ja Flatpak-paketeilla, enk\u00e4 asentanut kokeilujen j\u00e4lkeen yht\u00e4\u00e4n snap-pakettia koneelleni. Uusin kernel t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on 6.14.7 ja Ubuntun kernel on 6.14.0, joten se on ihan kehityksen huipulla, eli vaihtoehto on sen suhteen toimiva.<\/p>\n
Ubuntu toimi napakasti ja oli luotettava kaikin puolin. Olen ennen ollut p\u00e4\u00e4asiassa ollut Gnomen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ja se tuli Ubuntun mukana oletuksena, mutta Gnomen ongelma on sen s\u00e4\u00e4dett\u00e4vyyden ja tuunattavuuden vaikeus, sill\u00e4 siin\u00e4 tarvitaan v\u00e4h\u00e4n kikkailua, vaikkei se mitenk\u00e4\u00e4n ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikeaa olekaan. Hetken Gnomea py\u00f6ritelty\u00e4ni asensin rinnalle Cinnamonin ja olin siihen suhteellisen tyytyv\u00e4inen. KDE on aina v\u00e4lill\u00e4 ollut ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ni py\u00f6ritt\u00e4j\u00e4, mutta se ei oikein koskaan ole ollut omaan makuuni. K\u00e4ytin Ubuntua hetken ja vaikka olin siihen tyytyv\u00e4inen, kotoni ei siltik\u00e4\u00e4n ollut kotoisa.<\/p>\n
Ubuntu l\u00e4hti kuukauden k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen ja tilalle tuli metusalem itse, eli Debian. Debian 12 Bookworm on jo vanha, mutta sen vakaus perustuu juurikin siihen, ettei Debian kikkaile yht\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, vaan pohjaa julkaisunsa ja p\u00e4ivityksens\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n testaamiseen riman ollessa todella korkealla. Perusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4, mutta pelaamisessa se ei toimi. Debianin voi kyll\u00e4 backportata ja t\u00e4st\u00e4 kohta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Debian 13 Trixie julkaistaneen kes\u00e4ll\u00e4 2025, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 se alkaa olla kehityksens\u00e4 viimeisiss\u00e4 vaiheissa ja alkaa olla luotettava kaikin puolin, ja Trixien kernel on 6.12.27. N\u00e4in ollen latasin Trixien asennuspaketin, siirsin paketin tikulle ja asensin sen koneelleni. Kuten yleens\u00e4, Debianin perussetti on aika, sanoisinko perussetti, eik\u00e4 siin\u00e4 ole mukana juuri mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. Asennuksen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestelm\u00e4 on kyll\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen, mutta verrattuna valtavirtadistroihin, on asennuksen j\u00e4lkeinen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 paljon suurempi kuin monella muulla distrolla, jotka julkaisevat k\u00e4ytt\u00f6valmiita tuotteita.<\/p>\n
<\/p>\n
Aikanaan mainitsin, ett\u00e4 saan distron mieleiseeni k\u00e4ytt\u00f6kuntoon parissa tunnissa sis\u00e4lt\u00e4en asennuksen, mutta Debianin kohdalla t\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa. Asennuksen j\u00e4lkeen Debian oli kyll\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kunnossa hyvinkin nopeasti, mutta taisin viett\u00e4\u00e4 asennuksen j\u00e4lkeen muutaman tunnin tuunaillen kaikkea mahdollista. Koska dotfilesit, eli ohjelmien konfigurointitiedostot, eli .config-hakemiston sis\u00e4lt\u00f6 oli tallessa, oli ohjelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto todella helppoa ja nopeaa.<\/p>\n
Debianin p\u00e4ivitysv\u00e4li on 2,5 vuotta, kun Ubuntun p\u00e4ivitysv\u00e4li on 6 kuukautta, Fedoran p\u00e4ivitysv\u00e4li on n. 2 kuukautta ja Archin p\u00e4ivitysv\u00e4li on muutamia p\u00e4ivi\u00e4, joten Debian j\u00e4\u00e4 nopeasti kehityksest\u00e4 j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s Debianin etu, sill\u00e4 harva p\u00e4ivitysv\u00e4li on tae vakaudelle. Normaalissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4, mutta pelaamiseen sill\u00e4 on vaikutusta ja siksi moni pelidistro pohjautuukin Archiin. T\u00e4h\u00e4n on Debianilla olemassa keino, jolla distron saa kulkemaan hitusen\u00a0l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 valtavirtaa ja se keino on backporttaus.<\/p>\n
Backporttaaminen tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sit\u00e4, ett\u00e4 paketinhallinta ohjataan hakemaan p\u00e4ivitystiedostot Debianin kehitysversion reposta. Nyt kun Debian 13 odottelee jo virallista julkaisua, backporttaamisesta ei ole varsinaisesti suurempaa hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 Debian 14 kehitys on vasta aluillaan ja riskit kaiken m\u00e4hlimiseen p\u00e4ityksen yhteydess\u00e4 on suuri. Olen ajatellut asiaa siten, ett\u00e4 olen toistaiseksi tyytyv\u00e4inen tilanteeseeni ja alan mietti\u00e4 backporttaamista vasta kun Debianin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunnalla alkaa olla siit\u00e4 parempaa ja laajempaa kokemusta.<\/p>\n
Distron valintaan ja eri distrojen kokeiluun voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa niin paljon kuin haluaa, vaikka perusk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle distrolla ei sin\u00e4ns\u00e4 ole niin suurta merkityst\u00e4. Alkavan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n mielipiteisiin vaikuttavat trendit, kavereiden mielipide yms., mutta kun kokemusta alkaa kerty\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n oma mielipide alkaa muotoutua ja samaten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 alkaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 distroltaan hakee miss\u00e4kin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksessa, sill\u00e4 jokaisessa distrossa on hyv\u00e4t ja huonot puolensa, niin subjektiivisesti kuin objektiivisestikin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
K\u00e4ytin Arch-pohjaista Endeavour OS:ia aikani, mutta jokin siin\u00e4 ei tuntunut t\u00e4sm\u00e4\u00e4v\u00e4n oman ajattelumaailmani kanssa. EOS ei ollut mill\u00e4\u00e4n tavoin huono, enk\u00e4 kokenut sen kanssa ongelmiakaan ja silti minulla oli tunne, ettei aivan kaikki ollut kohdallaan. T\u00e4ysin sama oli Fedoran kanssa aikanaan ja siksi luovuin siit\u00e4, vaikkei Fedorakaan ollut kelvoton ja siihen kyll\u00e4 saattoi luottaa aivan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[72,8,6,7,5],"class_list":["post-255","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-arch","tag-debian","tag-distro","tag-fedora","tag-linux"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"atomiinus","author_link":"https:\/\/atomiinus.fi\/?author=1"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Uncategorized<\/a>","rttpg_excerpt":"K\u00e4ytin Arch-pohjaista Endeavour OS:ia aikani, mutta jokin siin\u00e4 ei tuntunut t\u00e4sm\u00e4\u00e4v\u00e4n oman ajattelumaailmani kanssa. EOS ei ollut mill\u00e4\u00e4n tavoin huono, enk\u00e4 kokenut sen kanssa ongelmiakaan ja silti minulla oli tunne, ettei aivan kaikki ollut kohdallaan. T\u00e4ysin sama oli Fedoran kanssa aikanaan ja siksi luovuin siit\u00e4, vaikkei Fedorakaan ollut kelvoton ja siihen kyll\u00e4 saattoi luottaa aivan…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/255","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=255"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/255\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":263,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/255\/revisions\/263"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=255"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=255"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=255"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}