Windowsiin verrattuna Linux antaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen t\u00e4ydet mahdollisuudet muokata k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ysin oman halun mukaan. T\u00e4m\u00e4 voi tuoda mukanaan vauhtisokeuden ja uusien k\u00e4ytt\u00e4jien kohdalla j\u00e4rjestelm\u00e4n kosahdus tapahtuu yleens\u00e4 ennemmin kuin my\u00f6hemmin., uskokaa minua, olen kokemusasiantuntija. T\u00e4m\u00e4n artikkelin tarkoitus on valaista hieman yleisimpi\u00e4 riskej\u00e4, joita uusi linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kohtaa. Joten: \u00e4l\u00e4 tee n\u00e4in linuxissa.<\/p>\n
Windows-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on tottunut siihen, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on koneensa t\u00e4ysi k\u00e4ytt\u00f6oikeus ja ohjelmien asennus toimii painamalla ”Kyll\u00e4”-nappia j\u00e4rjestelm\u00e4nvalvojana toimimiseen ohjelmaa asentaessa. Linux toimii eri tavoin ja kysyy j\u00e4rjestelm\u00e4nvalvojan salasanaa aina, kun ollaan menossa konepellin alle esim. juurikin ohjelmia asentaessa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 saattaa tuskastuttaa uutta k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja houkutus toimia koko ajan j\u00e4rjestelm\u00e4nvalvojana on suuri – olen n\u00e4hnyt monen vasta-alkajan toimivan n\u00e4in ja n\u00e4in olen toiminut joskus itsekin. J\u00e4rjestelm\u00e4valvojan salasana kuitenkin varmistaa koneen turvallisuutta, eik\u00e4 pahantahtoiset koodarit p\u00e4\u00e4se sotkemaan asioita ihan suoraan, sill\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ensin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4nvalvojan salasana. Jos toimit koko ajan j\u00e4rjestelm\u00e4nvalvojana ja joku p\u00e4\u00e4see koneellesi sin\u00e4 aikana, on tunkeutujalla t\u00e4ydet valtuudet tehd\u00e4 koneellasi mit\u00e4 haluaa.<\/p>\n
\u00c4l\u00e4 siis toimi j\u00e4rjestelm\u00e4nvalvojana koko ajan, vaan k\u00e4yt\u00e4 p\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n oikeuksia vain silloin kun niille on tarvetta.<\/p>\n
Juurihakemisto, eli root, on paikka, jossa ty\u00f6skennelless\u00e4 tulee olla erityisen varovainen. Root sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaiken tiedon, jota koneesi tarvitsee toimiakseen ja rootissa virheen ei tarvitse olla iso, kun se aiheuttaa mahdollisesti suurtakin vahinkoa. On tilanteita, jolloin rootissa pit\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 jotain, sinne pit\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 jotain tai sielt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 jotain kotihakemistoon, eli homeen, mutta kaiken t\u00e4m\u00e4n voi tehd\u00e4 kotihakemistosta sudottamalla kertaluonteisesti.<\/p>\n
\u00c4l\u00e4 siis sudota harkitsemattomasi.<\/p>\n
Linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on joskus suuri houkutus asentaa erilaisia ohjelmia, sill\u00e4 ne ovat ilmaisia ja niiden saatavuus on helppo. T\u00e4ss\u00e4 piilee kuitenkin riski, sill\u00e4 niiden alkuper\u00e4 tai sis\u00e4lt\u00f6 voi olla kyseenalainen ja pahimmassa tapauksessa niiden turvallisuus ei ole sit, mit\u00e4 pit\u00e4isi.<\/p>\n
Toinen ep\u00e4varma asennusl\u00e4hde on ohjelman valmistajan lataussivu, sill\u00e4 ohjelman tai ohjelmistovalmistajan tuote ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole testattu juuri asennettavalle distrolle ja ohjelma ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi kunnolla tai ollenkaan. Esimerkiksi Nvidian ohjaimia ohjeistetaan monesti ladattavaksi suoraan Nvidian sivuilta, mutta etenkin niiden kanssa on hyv\u00e4 olla varovainen ja ladata ohjaimet suoraan distron reposta tai flathubista.<\/p>\n
\u00c4l\u00e4 siis asenna ohjelmia, joiden alkuper\u00e4st\u00e4 et ole varma.<\/p>\n
Monesti tulee katsottua erilaisia ohjevideoita esim. Youtubesta, jossa tubettaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 terminaalia ja suorittaa erilaisia komentoja tietynlaisin lopputuloksin. T\u00e4ss\u00e4 piilee esim. sellainen riski, ett\u00e4 pienikin kirjoitusvirhe komennon syntaksissa voi aiheuttaa suurtakin tuhoa kokeilijan koneella. N\u00e4in ollen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n on syyt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 komentoja komentorivill\u00e4 suorittaa. T\u00e4ysin sama p\u00e4tee netin ohjeiden sokeaan leikkaa\/liimaa -menetelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u00c4l\u00e4 siis anna koneellesi komentoja, joiden toimintaa et tunne.<\/p>\n
Tietokoneen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 varmistustallennus ajan tasalla k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 riippumatta. T\u00e4ll\u00f6in pahimman skenaarion yll\u00e4tt\u00e4essa on aina olemassa varmuuskopio, josta tilanteen voi palauttaa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4mist\u00e4 edelt\u00e4neeseen tilanteeseen. Aiemmassa kirjoituksessani mainitsin pistetiedostotm jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t asennettujen ohjelmien asetukset ja jos muuta ei varmista, niin n\u00e4m\u00e4 on syyt\u00e4 ottaa talteen m\u00e4\u00e4r\u00e4v\u00e4lein. Itsell\u00e4ni menee .config-hakemisto puolen tunnin v\u00e4lein pilveen ja koko ajan alakerrassa sijaitsevalle NAS:ille, joten pahimman skenaarion sattuessa saan palautettua kaiken ennalleen parissa tunnissa sis\u00e4lt\u00e4en k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n uudelleenasennuksen. Koko j\u00e4rjestelm\u00e4n kattava snapshot on hy\u00f6dyksi silloin, kun aletaan asentaa Linuxia Windowsin rinnalle dual-boottina, jolloin Linux ottaa vallan tietokoneen k\u00e4ynnistyksess\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on aina olemassa riski, ett\u00e4 jotain menee pieleen. Kun snapshot on otettu juuri ennen linux-asennusta, voi snapshotista palauttaa juuri sen hetken tietokoneella, jolloin snapshot on otettu.<\/p>\n
Linuxille on saatavana useita ohjelmia, jotka tallentavat levykuvan joko manuaalisesti tai m\u00e4\u00e4r\u00e4v\u00e4lein automaattisesti, joten niit\u00e4 kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, jolloin pahimman skenaarion toteutumisen j\u00e4lkeen voi palauttaa tapahtumaa edelt\u00e4v\u00e4n tilanteen 100 % tarkkuudella. Levykuva on syyt\u00e4 tallentaa aina ennen isompien muutosten tekemist\u00e4, jolloin tilanteen voi palauttaa helposti muutosta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n ajankohtaan. Kokemusasiantuntijan roolissa voin sanoa, ett\u00e4 aloitteleva linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 munaa kunnolla kerran tai kaksi ja asentaa munauksen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 uudelleen.<\/p>\n
\u00c4l\u00e4 siis tuudittaudu aiheettomaan turvallisuudentunteeseen.<\/p>\n
Linuxin alkuaikoina oli olemassa komento ”sudo rm -rf \/”, joka poisti aivan kaiken alkaen ihan juuresta, eli lopputuloksena oli varsin tyhj\u00e4 kovalevy. T\u00e4m\u00e4n komennon antamisen j\u00e4lkeen linux asennettiin uudelleen, sill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei ollut en\u00e4\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Hauskuus komentorivill\u00e4 annetuissa komennoissa on se, ett\u00e4 komennon liput voi antaa yleens\u00e4 miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 haluaa ja t\u00e4ll\u00f6in edell\u00e4 mainitusta komennosta saadaan ”sudo rm -fr \/”. Tuo ”fr” muistuttaa luonnollisesti lyhennett\u00e4 Ranskasta ja sen kielipaketista ja nyt vasta-alkaja voi menn\u00e4 t\u00e4ydellisesti retkuun. Nyky\u00e4\u00e4n tuolla komennolla on antamisen j\u00e4lkeen muutama varmistava kysymys, ett\u00e4 haluaako k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 oikeasti edet\u00e4 komennon kanssa ja varomaton k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 vastaa herk\u00e4sti ”kyll\u00e4” kaikkiin kohtiin ja sen j\u00e4lkeen peli on selv\u00e4.<\/p>\n
\u00c4l\u00e4 siis poista ranskan kielipakettia t\u00e4ll\u00e4 tavoin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei sin\u00e4\u00e4ns\u00e4 ole puhtaasti \u00e4l\u00e4 tee t\u00e4t\u00e4 -aiheeseen liittyv\u00e4, mutta jotta vasta-alkajan linux-kokemus olisi mahdollisimman my\u00f6nteinen, ajattelin mainita t\u00e4st\u00e4 kaikesta huolimatta.<\/p>\n
Aloittelevan linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kritiikki on usein aika olematonta ja vasta-alkaja pyrkii noudattamaan samoja toimintaviivoja toiminnassaan kuin kokeneemmat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. Moni suosittelee Arch-linuxia tai sen johdannaista, mutta vasta-alkajan on syyt\u00e4 olla varovainen ennen kuin yritt\u00e4\u00e4 asentaa Archia. Arch-linuxilla ja sen johdannaisilla on omat hy\u00f6tyns\u00e4, mutta niit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 tarvitsevat vain harvat verrattuna normaaliin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja moni linuxia ty\u00f6kseen k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin esimerkiksi Debiania, Fedoraa, Ubuntua tai Linux Minti\u00e4, sill\u00e4 ne katsotaan vakaudeltaan Archia paremmiksi.<\/p>\n
Uuden linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kannattaa olla varpaillaan uuteen k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tutustuessaan. Vainoharhaiseksi ei ole syyt\u00e4 alkaa, vaan terve harkinta pelastaa monelta k\u00e4mmilt\u00e4. K\u00e4mmej\u00e4 tulee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4, niille ei voi mit\u00e4\u00e4n, mutta k\u00e4mmit opettavat my\u00f6s parhaiten. Linux poikkeaa Windowsista kaikin puolin, eik\u00e4 Linuxin opettelu tai ymm\u00e4rt\u00e4minen ole aina helppoa, mutta ty\u00f6 ja tuska palkitsevat aika nopeasti. Ja aina kannattaa muistaa se, ett\u00e4 linuxin asentaminen on nopeaa, kunhan .config on tallessa, eik\u00e4 kaikkea tarvitse s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 uudelleen alusta saakka.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Windowsiin verrattuna Linux antaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen t\u00e4ydet mahdollisuudet muokata k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ysin oman halun mukaan. T\u00e4m\u00e4 voi tuoda mukanaan vauhtisokeuden ja uusien k\u00e4ytt\u00e4jien kohdalla j\u00e4rjestelm\u00e4n kosahdus tapahtuu yleens\u00e4 ennemmin kuin my\u00f6hemmin., uskokaa minua, olen kokemusasiantuntija. T\u00e4m\u00e4n artikkelin tarkoitus on valaista hieman yleisimpi\u00e4 riskej\u00e4, joita uusi linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kohtaa. Joten: \u00e4l\u00e4 tee n\u00e4in linuxissa. Kokoaikainen j\u00e4rjestelm\u00e4nvalvojana toimiminen Windows-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,7,5,10],"class_list":["post-240","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-debian","tag-fedora","tag-linux","tag-mint"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"atomiinus","author_link":"https:\/\/atomiinus.fi\/?author=1"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Uncategorized<\/a>","rttpg_excerpt":"Windowsiin verrattuna Linux antaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen t\u00e4ydet mahdollisuudet muokata k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ysin oman halun mukaan. T\u00e4m\u00e4 voi tuoda mukanaan vauhtisokeuden ja uusien k\u00e4ytt\u00e4jien kohdalla j\u00e4rjestelm\u00e4n kosahdus tapahtuu yleens\u00e4 ennemmin kuin my\u00f6hemmin., uskokaa minua, olen kokemusasiantuntija. T\u00e4m\u00e4n artikkelin tarkoitus on valaista hieman yleisimpi\u00e4 riskej\u00e4, joita uusi linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kohtaa. Joten: \u00e4l\u00e4 tee n\u00e4in linuxissa. Kokoaikainen j\u00e4rjestelm\u00e4nvalvojana toimiminen Windows-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=240"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":241,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions\/241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}