{"id":146,"date":"2024-09-16T18:55:27","date_gmt":"2024-09-16T15:55:27","guid":{"rendered":"https:\/\/atomiinus.fi\/?p=146"},"modified":"2024-09-17T18:41:23","modified_gmt":"2024-09-17T15:41:23","slug":"linux-kayttajaksi-alkaminen-osa-7-ohjelmat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/atomiinus.fi\/?p=146","title":{"rendered":"Linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi alkaminen, osa 7: Ohjelmat"},"content":{"rendered":"
Kuten Windowsissakin, Linux tarvitsee ohjelmia ollakseen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen hy\u00f6dyksi. Windows-ohjelmat eiv\u00e4t kuitenkaan toimi suoraan Linuxissa, joten uusi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 joutuu hitusen miettim\u00e4\u00e4n ohjelmiaan. Distron alkuper\u00e4 vaikuttaa siihen, millaisina ja miten pakattuina paketteina ohjelmat ovat, eli Debian pakkaa tiedostonsa eri tavoin kuin Fedora jne., joten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n haluaman ohjelman alkuper\u00e4n suhteen t\u00e4ytyy olla tarkkana. Distron valinta voi vaikuttaa my\u00f6s k\u00e4ytett\u00e4vien ohjelmien versioon ja ik\u00e4\u00e4n, ja esimerkiksi Debian tulee noin vuoden tai kaksi joidenkin ohjelmien kanssa. T\u00e4ll\u00e4 ei ole sin\u00e4ns\u00e4 mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 normaalin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kannalta, mutta se on hyv\u00e4 tiedostaa.<\/div>\n

Repot eli ohjemistovarastot<\/h2>\n
Jokaisella distrolla on omat reponsa (repository<\/i>, ohjelmistovarasto\/-kirjasto), jonne kehitt\u00e4j\u00e4t lataavat ohjelmat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n asennettavaksi. Sen lis\u00e4ksi yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on Flatpak-niminen repo, jota useimmat distrot osaavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen helpottaen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja siell\u00e4 ohjelmat ovat melkein koko ajan melkein viimeisi\u00e4 versioita. Ubuntu on alkanut el\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suhteen omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Snap-j\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 kanssa ja se on aiheuttanut Linux-maailmassa melkoista kuohuntaa ja t\u00e4h\u00e4n jokaisella nykyisell\u00e4 Linux-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on oma mielipiteens\u00e4, enk\u00e4 ota siihen kantaa sen enemp\u00e4\u00e4.<\/div>\n
<\/div>\n
\n
<\/a><\/div>\n<\/div>\n
\n
<\/div>\n

Debian k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvituksellisesti nimetty\u00e4 Software-k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4\u00e4 ohjelmien asennukseen ja poistamiseen sek\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4miseen. Ohjelman k\u00e4ytt\u00f6 on helppoa ja sit\u00e4 kautta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niin Debian omat repot kuin Flatpakinkin. Jotkut distrot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omien repojensa lis\u00e4ksi automaattisesti my\u00f6s Flatpakia, mutta joihinkin distroihin Flatpak-viittaukset pit\u00e4\u00e4 asentaa komentorivin kautta ja se on helppoa ja nopeaa netist\u00e4 l\u00f6ytyvien ohjeiden perusteella. Fedorassa ohjelmistovaraston k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n Discover ja sen funktiot ovat samat kuin Debianin vastaavassa ja Flatpak toimii yht\u00e4 lailla Fedorassa kuin Debianissakin. Distrojen omien ohjelmavarastojen ja Flatpakin ohjelmien versioiden v\u00e4lill\u00e4 saattaa olla pieni\u00e4 poikkeavuuksia, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n eroa niill\u00e4 poikkeavuuksilla ei yleens\u00e4 ole.<\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n
Ohjelmia voi asentaa my\u00f6s komentorivin kautta ja esim. Firefox asennetaan Debian-pohjaisiin distroihin komennolla:\u00a0sudo apt install firefox<\/i>. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sinulta kysyt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n salasanaa ja sen annettuasi asennusohjelma hoitaa homman pois kuljeksimasta ja asennuksen p\u00e4\u00e4tteeksi lis\u00e4\u00e4 Firefoxin valikkoosi.<\/div>\n

Repojen ulkopuoliset ohjelmat<\/h2>\n
Yleinen suositus on, ettei repojen ulkopuolisia ohjelmia tulisi asentaa. Joskus niin vain t\u00e4ytyy tehd\u00e4, mutta se on t\u00e4ysin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n omalla riskill\u00e4 ja tapoja on ainakin kaksi. Ensimm\u00e4inen on helppo klik-klik -tyyppinen asennus, eli Debianin ollessa kyseess\u00e4 asennuspaketin lataamisen j\u00e4lkeen tuplaklikataan asennustiedostoa, mik\u00e4 avaa asennusohjelman ja asennus hoituu sit\u00e4 kautta normaalisti.<\/div>\n
<\/div>\n
\n\n\n\n\n
<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
Kuva: Pixabay<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Joskus ohjelmien toimittavat antavat k\u00e4ytt\u00e4jien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n aina viimeisen version ohjelmasta, mutta julkaistua versiota ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole k\u00e4yty l\u00e4pi laajasti ja koodi voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 virheit\u00e4, jotka rikkovat jotain koneen sis\u00e4lt\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 suoraan ohjelmatoimittajalta ladattavia ohjelmaversioita olisi hyv\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ainakin ensi alkuun.<\/p>\n<\/div>\n

Vaikeampi tapa on etsi\u00e4 ohjelman l\u00e4hdekoodi, k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 se ja asentaa ohjelma k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen j\u00e4lkeen. T\u00e4h\u00e4n tapaan en ota sen enemp\u00e4\u00e4 kantaa, vaikka olen n\u00e4inkin joskus toiminut.<\/div>\n

Windows-ohjelmat<\/h2>\n
\n
\u00a0\"\"<\/div>\n

Joskus vastaan tulee tilanne, jolloin FOSS-ohjelmista ei l\u00f6ydy Windows-ohjelmaa vastaavaa ohjelmaa. Siin\u00e4 tilanteessa avuksi tulee joku Linux-maailmaan kehitetty Windows-emulaattori, kuten Wine tai Bottles, joiden avulla Linuxiin luodaan ohjelmallisesti windowsmainen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen em. Windows-ohjelmaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 normaalisti. Tosin se t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 kaikki ohjelmat eiv\u00e4t siit\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta toimi t\u00e4ydellisesti tai ollenkaan, se on valitettavaa, mutta mink\u00e4s teet. Itsell\u00e4ni on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi Windows-maailman ohjelma Bottlesin kautta ja se on toimiva ratkaisu.<\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n
Pelien toimivuuden suhteen tilanne kehittyy parempaan suuntaan koko ajan, mutta koska en itse pelaa, en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n seuraa sit\u00e4 genre\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n voimallisen aktiivisesti. Tosin olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 Linuxin yleistyess\u00e4 my\u00f6s pelitoimittajat seuraavat trendej\u00e4 ja tekev\u00e4t peleist\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n Linuxissa toimivia versioita.<\/div>\n
<\/div>\n
Mik\u00e4li haluat t\u00e4ydellisen Win-ohjelmien toimivuuden ja takuun toimivuudelle, on sinun parasta asentaa Windows virtuaalikoneeseen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohjelmaasi Windows-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 Linuxin sis\u00e4ll\u00e4. Nyt tietysti voidaan kyseenalaistaa koko k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n vaihto, jos kumpikin vaihtoehto pit\u00e4\u00e4 asentaa koneelle, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.<\/div>\n

Vapaan maailman ohjelmien turvallisuus<\/h2>\n
\n\n\n\n\n
<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
Kuva: Pixabay<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Linuxille kehitetyt ohjelmat ovat p\u00e4\u00e4asiassa avoimen l\u00e4hdekoodin ohjelmia tarkoittaen sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen voi niin halutessaan tutustua koodiin ja muokata sit\u00e4 ohjelman lisenssin antamissa rajoissa. T\u00e4m\u00e4 avoimuus on iso osa ohjelmien turvallisuutta, sill\u00e4 taitavat lukijat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t koodista siell\u00e4 mahdollisesti piilev\u00e4t riskit ja tuovat ne esille. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ohjelman kehitt\u00e4j\u00e4taho tai joku muu korjaa riskin aiheuttavan osan ja ohjelmasta tulee markkinoille p\u00e4ivitys.<\/p>\n<\/div>\n

<\/div>\n
Toki aina l\u00f6ytyy joku kaulaparta, joka kehitt\u00e4\u00e4 ohjelman v\u00e4h\u00e4n toistaitoisesti ja alkaa levitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 aiheuttaen mahdollisille k\u00e4ytt\u00e4jille ik\u00e4vi\u00e4 tuntemuksia, mutta n\u00e4m\u00e4 ohjelmat eiv\u00e4t loppujen lopuksikaan ole kovinkaan pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4. Kehitt\u00e4jin\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4ysin ammattitaisoisia huippuja ja heid\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4t ohjelmansa ovat markkinoiden huippuluokkaa ja mik\u00e4 parasta, t\u00e4ysin ilmaisia.<\/div>\n
<\/div>\n
Linux-maailmassa on my\u00f6s maksullista ja lisensioitavaa ohjelmistotarjontaa, mik\u00e4 on tietysti t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. N\u00e4iden ohjelmien laatuun en osaa ottaa kantaa, sill\u00e4 olen toistaiseksi selvinnyt FOSS (Free and Open Source Software) ohjelmilla.<\/div>\n

Lopuksi<\/h2>\n
Perusk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 tulee mainiosti toimeen Linux-maailman tarjoamien ohjelmien turvin. Linux on my\u00f6s joidenkin ammattitoimijoiden k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 ja heid\u00e4n vaatimuksensa ohjelmille saattaa olla korkeampia, mutta esim. grafiikan sek\u00e4 kuvien ja videoiden ammattimainen k\u00e4sittely onnistuu k\u00e4sitykseni mukaan Linux-maailmassa aivan mainiosti.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuten Windowsissakin, Linux tarvitsee ohjelmia ollakseen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen hy\u00f6dyksi. Windows-ohjelmat eiv\u00e4t kuitenkaan toimi suoraan Linuxissa, joten uusi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 joutuu hitusen miettim\u00e4\u00e4n ohjelmiaan. Distron alkuper\u00e4 vaikuttaa siihen, millaisina ja miten pakattuina paketteina ohjelmat ovat, eli Debian pakkaa tiedostonsa eri tavoin kuin Fedora jne., joten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n haluaman ohjelman alkuper\u00e4n suhteen t\u00e4ytyy olla tarkkana. Distron valinta voi vaikuttaa my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[24,25,8,21,6,7,43,22,27,28,5,23,44,45,26,29,42,20],"class_list":["post-146","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-admin","tag-administrator","tag-debian","tag-desktop","tag-distro","tag-fedora","tag-foss","tag-kayttaja","tag-komentorivi","tag-konsoli","tag-linux","tag-paakayttaja","tag-repo","tag-repository","tag-sudo","tag-terminaali","tag-windows","tag-workstation"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"atomiinus","author_link":"https:\/\/atomiinus.fi\/?author=1"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Uncategorized<\/a>","rttpg_excerpt":"Kuten Windowsissakin, Linux tarvitsee ohjelmia ollakseen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen hy\u00f6dyksi. Windows-ohjelmat eiv\u00e4t kuitenkaan toimi suoraan Linuxissa, joten uusi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 joutuu hitusen miettim\u00e4\u00e4n ohjelmiaan. Distron alkuper\u00e4 vaikuttaa siihen, millaisina ja miten pakattuina paketteina ohjelmat ovat, eli Debian pakkaa tiedostonsa eri tavoin kuin Fedora jne., joten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n haluaman ohjelman alkuper\u00e4n suhteen t\u00e4ytyy olla tarkkana. Distron valinta voi vaikuttaa my\u00f6s…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=146"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":151,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/146\/revisions\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=146"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=146"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/atomiinus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}